Afganistania hallitseva Taleban-hallinto asetti maahan alkuvuonna uuden säädöksen, joka entisestään polkee ihmisoikeuksia ja vaikeuttaa naisten asemaa maassa. Säädös laajentaa kuolemanrangaistuksen sisältävien rikosten määrää ja se laillistaa naisiin ja lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa.
Afganistanilainen ihmisoikeusjärjestö Rawadari on julkaissut tietoja uudesta säädöksestä, jonka Talebanin johtaja Habatullah Akhundzada on allekirjoittanut. Säädös on toistaiseksi julkaistu ainoastaan Paštun kielellä, mutta Afghanistan Analysts Network on julkaissut siitä epävirallisen englanninkielisen käännöksen.
Säädös tekee lailliseksi uskonnollisten vähemmistöjen syrjinnän sekä mielivaltaiset pidätykset ja rangaistukset. Väestö jaetaan siinä neljään luokkaan, jotka toimivat myös rangaistusten perustana. Siinä missä uskonoppinut voi selvitä ohjeistuksella, voi keskiluokkaan kuuluva saada samasta rikoksesta vankeutta ja alaluokkaan kuuluva vankeuden lisäksi myös ruumiillisen rangaistuksen.
Säädöksessä legitimoidaan orjuus. Sen 15 artiklassa todetaan, että harkintaan perustuvat rangaistukset koskevat kaikkia. Sillä ei ole merkitystä, onko rangaistava henkilö vapaa tai orja, mies tai nainen, muslimi tai vääräuskoinen, aikuinen tai mieleltään terve lapsi.
Artiklassa 30 säädetään opettajien lapsiin kohdistamasta fyysisestä väkivallasta. Siinä kielletään harjoittamasta sellaista väkivaltaa, jotka johtavan luun murtumiseen, ihon repeytymiseen tai mustelmiin. Muuten fyysistä väkivaltaa ei kielletä, ei myöskään henkistä väkivaltaa eikä seksuaalista väkivaltaa. Toisessa kohdassa säädetään, että isä voi rangaista 10-vuotiasta poikaansa, jos tämä toimii vastoin omaa etuaan ja hylkää rukoilemisen.
Naisiin kohdistetusta väkivallasta säädetään artiklassa 32. Sen mukaan aviomies voidaan tuomita 15 päivän vankeuteen, jos hän hakannut vaimoaan kepillä ja vaimolle on syntynyt vakavia näkyviä vammoja. Muunlaista fyysistä, henkistä tai seksuaalista väkivaltaa ei nimenomaisesti kielletä.
Erikseen säädetään rangaistus, jos nainen vastoin aviomiehensä lupaa vierailee tai oleskelee sukulaistensa luona. Esimerkiksi vanhemmat eivät voi enää tarjota suojaa tyttärelleen tämän aviomieheltä.
Naisjärjestöjen Keskusliiton mukaan naiset ovat nyt orjia Afganistanissa. Naisten ja tyttöjen koulutus ja työnteko on rajoitettu lähes olemattomiin. Naisia on kielletty puhumasta julkisesti eikä edes puistossa kävely ole enää sallittua.
− Tämä on jatkumoa aikaisemmille päätöksille romuttaa naisten oikeuksia. Tilanteen kuvaamiseen on vaikea löytää sanoja. Käytännössä siellä laillistetaan orjuus, sanoo Naisjärjestöjen Keskusliiton vaikuttamisen asiantuntija Annika Hinkkanen.
SUOMI OLI aktiivisesti mukana kansainvälisen yhteisön Afganistan-operaatioissa 2000 luvun alussa ja myös maan jälleenrakentamisessa. Viime vuosina panostus on ollut vähäisempää ja vuonna 2024 Ulkoministeriö lopetti Afganistanin maaohjelman. Ulkoministeriön mukaan Suomi kuitenkin antaa Afganistaniin edelleen humanitaarista apua ja tukee naisten ja tyttöjen tilannetta maassa. Suomen tuki ohjataan YK:n, muiden kansainvälisten järjestöjen ja kansalaisjärjestöjen kautta.
Annika Hinkkasen mukaan Suomi voi tehdä tilanteen eteen paljon nykyistä enemmän.
− Siellä on edelleen, ihme ja kumma, kansalaisyhteiskunnan toimijoita jäljellä. Suomi voi nostaa heidän ääntään kuuluville kansainvälisillä foorumeilla. Voisimme myös lisätä rahoitusta naisia ja tyttöjä tukeville järjestöille Afganistanin sisällä ja ulkopuolella.
Naisjärjestöjen Keskusliitto vaatii, että Suomi ja kansainvälinen yhteisö käyttäisi kaikki mahdolliset keinot puuttua maan tilanteeseen. Pahinta on, jos Taleban saa häärätä haluamallaan tavalla eikä siihen kiinnitetä mitään huomiota.
− Suomi voi nostaa afganistanilaisten naisten asemaa esille YK:ssa ja EU:ssa. Vaikka kansainvälinen katse on pitkälti siirtynyt pois Afganistanista, tilannetta ei saa unohtaa.
YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Volker Türkin mukaan Afganistanin naiset ja tytöt kohtaavat äärimmäistä sukupuoleen perustuvaa syrjintää ja sortoa, joka merkitsee vainoa. Türk sanoi helmikuun lopulla Genevessä, että maassa toteutetaan sukupuoleen perustuvaa apartheidia.
− Afganistan on ihmisoikeuksien hautausmaa, Türk sanoi.
Sukupuoleen perustuva syrjivä erottelu eli apartheid on kansainvälisessä politiikassa jotain aivan uutta. Aikaisemmin syrjivää erottelua on toteutettu esimerkiksi Etelä-Afrikassa, jossa se perustui rotuajatteluun ja ihon väriin.
Naisjärjestöjen Keskusliiton vaikuttamisen asiantuntija Annika Hinkkanen kertoo, että sukupuoleen perustuvan apartheidin tunnustaminen on parhaillaan iso asia kansainvälisissä keskusteluissa. Se olisi yksi keino kriminalisoida Talebanin toimia Afganistanissa.
Lue myös:
Pääkirjoitus: Kannettu vesi ei kaivossa pysy – Afganistan on maailmalle herätys
Ilmoita asiavirheestä