Kuvassa vasemmalla vuonna 1985 painettu näköispainos noin viidenneksellä pienennetystä Suomen ensimmäisestä koko Raamatatusta, ISOsta KIRJAsta vuodelta 1642.

Ylhäällä keskellä Io. Francisci Bvddei Institvtiones theologiae dogmaticae, variis observationibvs illvstratae vuodelta 1724.

Valtavan iso latinaksi kirjoitettu luterilaisen opin esitys. Teoksen laajuutta voi verrata alhaalla keskellä olevaan tulitikkurasiaan.

Oikealla on Katolinen katekismus ranskaksi ja Suomen kirkon katekismus 2000 ruotsiksi.

Keskellä pieni teos SLEY KIRJAT kustantamon sarjassa Sanoja sydämestä Ystävälle vuonna 1999 julkaisema Rakastan sinua Ystäväni.

Tässä blogissani käsittelen kiusausta.

Saamme päivittäin rukoilla Jumalan apua koko elämäämme varten. Myös sellaisia ajatuksia vastaan, jotka pyrkivät viettelemään meitä Jumalan yhteydestä erilleen. Näitä nimitetään kiusauksiksi.

Jumala ei kiusaa ketään. Meitä kiusaavat liha, maailma ja Perkele. 

Kristuksen tähden olemme saaneet kaiken anteeksi. Kasteen välityksellä Jumala on tämän lahjan meille ojentanut. Pyhä Henki meitä uskoon auttaa ja uskossa vahvistaa. Olemme saaneet synnit anteeksi ja hyvän omantunnon. Jumala on julistanut meidät täysin vapaiksi. Kuitenkin elämässä on monia käänteitä. Se joka tänään seisoo, huomenna lankeaa. Vaikka meillä onkin kaikki kunnossa ja hyvä omatunto Jumalan edessä, emme saa heittäytyä varomattomaksi. Meidän on pyydettävä Jumalalta, ettei hän päästäisi meitä uudelleen lankeamaan eikä anna meidän ahdistusten ja kiusausten tullessa taipua.

Jumala ei kiusaa ketään. Meitä kiusaavat liha, maailma ja Perkele. Rukoilkaamme siis alati Jumalan apua kaikkia kiusauksia vastaan.

Oppi-isämme Martti Luther sanoo Vähässä katekismuksessa

Kuudes pyyntö

Äläkä saata meitä kiusaukseen.

Mitä se merkitsee? Vastaus:

Jumala ei kylläkään ketään kiusaa, mutta pyydämme tässä rukouksessa häneltä suojelusta ja varjelusta, etteivät Saatana, maailma ja oma itsekäs minämme pettäisi meitä, johtaisi meitä väärään uskoon, epätoivoon eivätkä muuhun suureen häpeään ja pahuuteen. Ja vaikka ne meitä ahdistaisivatkin, pyydämme, että viimein kuitenkin saisimme niistä voiton.

Jumala ei kiusaa ketään. Pitäkäämme mielessämme, mitä Jaakob sanoo kirjeessään:

Jumala ei ole pahan kiusattavissa, eikä hän itse kiusaa ketään.

Jokaista kiusaa hänen oma himonsa;

se häntä vetää ja houkuttelee.

Samalla linjalla on myös Luther Isossa katekismuksessa. Siinä hän suorin sanoin suomii meissä ihmisissä asuvaa taipumusta pahaan,

Sillä lihassa eläessämme me raahaamme mukana vanhaa ihmistä, joka on kaiken aikaa toimessa.

Se kiihottaa meitä siveettömyyteen, laiskuuteen

ja ylensyömiseen ja juopotteluun, ahneuteen ja petollisuuteen,

lähimmäistemme petkuttamiseen ja nylkemiseen.

Se yllyttää meitä kaikenlaisiin pahoihin, luontoomme iskostuneisiin himoihin,

joita vielä lisäksi kannustaa muiden ihmisten seurassa saatu esimerkki,

kaikki se mitä kuulemme ja näemme.

Tämä haavoittaa usein viattomankin sydämen ja sytyttää sen pahaan.

Jumala ei kiusaa ketään. Niinpä saamme päivittäin rukoilla hänen apuaan kiusauksia vastaan. Ja kun kaikesta huolimatta lankeamme, niin saamme pyytää päivittäistä syntien anteeksiantoa, elämän jatkuvaa uudistumista, alati armosta elämään. ei kiusaa ketään.

Sunnuntai 22.2.2026

1. paastonajan sunnuntai (Invocavit)

Jeesus, kiusausten voittaja

Toinen lukukappale eli epistola: Jaak. 1:12–15

Jaakobin kirjeestä, luvusta 1

Autuas se, joka koettelemuksessa kestää.

Sen kestettyään hän on saava voitonseppeleeksi elämän.

Jumala on sen luvannut niille, jotka häntä rakastavat.

Älköön kukaan kiusauksiin jouduttuaan ajatelko, että kiusaus tulee Jumalalta.

Jumala ei ole pahan kiusattavissa, eikä hän itse kiusaa ketään.

Jokaista kiusaa hänen oma himonsa;

se häntä vetää ja houkuttelee.

Ja sitten himo tulee raskaaksi ja synnyttää synnin,

ja kun synti on kasvanut täyteen mittaan, se synnyttää kuoleman.

Blogin aiheesta on luettavissa Katekismus 2000 artikkelista 31 täältä:

Katekismus: Isä meidän -rukous – Äläkä saata meitä kiusaukseen,

Sama selitys löytyy myös kirkkomme tunnustuskirjojen julkaisusta täältä:

Vähä katekismus – Luterilaiset tunnustuskirjat | Suomen ev.lut. kirkko

Isossa katekismuksessa on seikkaperäisempi selostus kiusauksista. Siinä myös annetaan ohjeita kuinka kiusauksista selviydytään.

Isä meidän -rukous – Iso katekismus – Luterilaiset tunnustuskirjat | Suomen ev.lut. kirkko

Kirkkoisä Origenes on myös kirjoittanut aiheesta teoksessa Origenes, De oratione, tässä vihje saksannokseen Origenes, Vom Gebet . Kuudes rukous löytyy sivulta 71 -73 kappaleen XXIX kohdista 15 ja 17:

Microsoft Word – vomGebet.rtf

Tertullianuksella on myös teos De oratione, siinä kuudes rukous esiintyy tältä sivulta alkaen Caput VIII kappaleessa

0160-0220,_Tertullianus,_De_Oratione,_MLT.pdf

Johann Franz Buddeuksesta esittelyä täällä, englanniksi

Johann Franz Buddeus – Wikipedia

ja kuvassa olevasta teoksesta netissä täällä, lukuvihjeet englanniksi, teksti latinaksi

Io. Francisci Bvddei Theol. D. et P.P.O Institvtiones Theologiae Dogmaticae – Digitale Bibliothek

Katolinen katekismus on suomeksi luettavissa täällä

Katolisen kirkon katekismus – Katolinen kirkko Suomessa

Suomen kirkon katekismus 2000 on luettavissa täällä

Katekismus: Sisällysluettelo