Suomen evankelis-luterilaisen kirkon saamelaistyön neuvottelukunnan asemaa halutaan vahvistaa. Osana kirkon saamelaistyötä on tehty vertailu saamelaistyön neuvottelukuntaa vastaavien toimielinten roolista pohjoismaissa.
Kirkkohallituksen asiantuntija Henna Ahlfors kertoo, että tavoitteena on vahvistaa saamelaisten vaikuttamismahdollisuuksia ja päätöksenteon edustuksellisuutta.
− Ruotsissa neuvottelukunnan asema on vahvempi kuin Suomessa. Sillä on muun muassa mahdollisuus antaa lausuntoja kirkon toimintaan liittyvistä asioista. Selvitämme voisiko tästä ottaa mallia myös Suomeen.
Suomessa saamelaistyön neuvottelukunta ei voi antaa virallisia lausuntoja. Se on neuvoa-antava elin, jonka tehtävänä on tukea kirkon saamelaistyötä. Neuvottelukunnalla ei ole päätösvaltaa kirkon hallinnossa.
Ruotsissa saamelaisneuvoston Samiska rådetin toiminta on astetta vakiintuneempaa, ja neuvostolla on selkeä rooli kirkon johdon tukena. Ruotsissa saamelaisneuvoston toiminta on osa kirkon päätöksenteon valmistelua. Neuvoston rooli liittyy vahvasti kirkon sovintoprosessiin saamelaisten kanssa erityisesti kirkon vuonna 2021 esittämän virallisen anteeksipyynnön jälkeen.
Saamelaisia asuu eniten Norjassa, jossa myös saamelaisten mahdollisuus vaikuttaa kirkon toimintaan on muita maita pidemmällä. Saamelainen kirkkoneuvosto Samisk kirkeråd toimii osana Norjan kirkon keskushallintoa ja on kirkolliskokouksen alainen toimielin.
Henna Ahlforsin mukaan saamelaistyön neuvottelukunnan aseman vahvistamista on lähdetty valmistelemaan Saamelaiset kirkossa -hankkeen suositusten mukaisesti. Asian valmistelua jatketaan seuraavassa neuvottelukunnan kokouksessa huhtikuussa. Asiaa pyritään edistämään jo kevään kuluessa.
SAAMELAISET KIRKOSSA -hankkeen loppuraportti julkaistiin viime vuoden tammikuussa. Loppuraportin toimenpidesuosituksissa otettiin kantaa saamelaisten osallisuuden ja edustuksen lisäämiseen kirkossa. Myös kielellisiin ja kulttuurisiin asioihin kiinnitettiin huomiota.
Kirkolliskokouksessa hyväksyttiin marraskuussa 25 000 euron määräraha saamen kielten ja kulttuurin opintoihin kirkon työntekijöille. Saamenkielisiä kirkon työntekijöitä on vähän, joten kielikoulutuksella on suuri merkitys.
Myös käynnissä olevassa kirkollisten toimitusten uudistustyössä saamelaiset ovat mukana aikaisempaa enemmän.
− Tavoitteena on uudistaa saamenkieliset toimitukset osana kokonaisuutta, Henna Ahlfors kertoo.
Kirkkohallitus tukee myös raamatunkäännöstyötä. Käynnissä on Luukkaan evankeliumin koltansaamenkielinen käännös ja inarinsaamenkielinen Uuden testamentin käännös.
Uutta on myös se, että suurin osa tuomiokapituleista on nimennyt saamelaistyön yhteyshenkilön alueelleen. Yhteyshenkilöt toimivat linkkinä paikallistason ja valtakunnallisen saamelaistyön välillä. Yhteyshenkilöt osoittavat myös sen, että saamelaistyö koskee kirkkoa valtakunnallisesti, ei ainoastaan saamelaisten kotiseutualueella Lapissa.
MAIJU LUKKARI toimii saamelaistyön yhteyshenkilönä Turun arkkihiippakunnassa. Hän sanoo, että yhteyshenkilön keskeinen tehtävä on kantaa alueella tiedotus- ja koordinaatiovastuuta saamelaisista. Jo siinä käsityksessä riittää korjaamista, että saamelaisia asuisi ainoastaan Lapissa. Tosiasiassa 60 % saamelaisista asuu kotiseutualueen ulkopuolella.
− Turussakin on pieni ja aktiivinen saamelaisyhteisö.
Raision kirkossa on järjestetty saamelaisten kansallispäivänä saamenkielinen messu. Kauneimpia joululauluja on laulettu saameksi jo useana vuonna. Askeleet ovat pieniä mutta tärkeitä.
− Näkyvyyden lisääminen on yksi askel. Yhteyshenkilöt auttavat seurakuntia tuomaan saamelaisia näkyville ja kuuluville. Sillä on valtavan suuri merkitys
Lue myös:
”Pyydämme saamen kansalta anteeksi” – Arkkipiispa Luoma esitti saamelaisille anteeksipyynnön
Saamelaisten totuus- ja sovintokomissio vaatii Suomen kirkoilta toimenpiteitä
Ilmoita asiavirheestä