Kirkolliskokousedustaja Göran Stenlund kirjoitti Kotimaassa (01/2026), että kirkolla on vain yksi avioliittokäsitys. Stenlundin mielestä se on miehen ja naisen välinen liitto.

Mutta, mutta. Jos asiaa tarkemmin ajattelee – ja miksi emme ajattelisi – kirkolla ei pitäisi olla yhtään avioliittokäsitystä. Avioliitto on täysin maallinen ja yhteiskunnallinen asia.

Ohjeistaessaan tavallisia pappeja toimittamaan saksankielellä kirkollisia toimituksia Martti Luther kirjoittaa häistä ja avioliitosta seuraavasti: ”Koska häät ja avioliitto kuuluvat yhteiskunnallisen järjestyksen piiriin, ei siis ole meidän pappien ja kirkon työntekijöiden asia antaa niistä säädöksiä ja määräyksiä. Jokainen kaupunki ja maa noudattakoon omaa käytäntöään ja totuttuja tapoja.” (Suomalaisen teologisen kirjallisuusseuran julkaisuja 138) Vähän myöhemmin Luther kirjoittaa: ”Mutta jos meitä pyydetään siunaamaan morsiuspari, rukoilemaan sen puolesta tai vaikka vihkimäänkin se – – on velvollisuutemme tehdä, mitä pyydetään.”

Uskopuhdistajamme ei seissyt näine ajatuksineen tyhjän päällä. Kuten tiedetään, Vapahtajamme ei vihkinyt ketään avioliittoon eikä käskenyt opetuslapsiaankaan sitä tekemään. Toisin on pyhän kasteen ja ehtoollisen laita. Sitä paitsi Herra Jeesus seurusteli ilmeisen mielellään monella tavoin puuttuvaisten ihmisten kanssa.

Kun Stenlund vyöryttää kirjoituksessaan kirkkolakia, kirkkojärjestystä ja kirkkokäsikirjaa ynnä muita lakeja, tyydymme tässä muistelemaan, mitä seppä Högman sanoi Paavo Ruotsalaiselle, muutettavat muuttaen tietenkin: Yksi häneltä puuttuu ja sen mukana kaikki, Jeesuksen Kristuksen esimerkki ja nimenomainen käsky.

Risto Miettinen
rovasti, Pöytyä
Jaakko Saari
TT, VTM, Helsinki

Lue myös:

Lukijoilta: Tarvitsemme avointa keskustelua, miten ymmärrämme Jumalan

Lukijoilta: Keskustelussa on erotettava tosiasiat, toimivaltakysymykset ja tulkinnat