Kuka oli Jumalan Poika ja Jumalan Tytär juutalaisuudessa? Juutalainen viitekehys alkukirkon kristologialle.
”Juutalaisuudessa käsitteet ”Jumalan poika” ja ”Jumalan tytär” eroavat merkittävästi kristillisestä teologiasta. Juutalaisuus on tiukan monoteistinen uskonto, jossa Jumalalla ei katsota olevan inhimillisiä, biologisia tai jumalallisia jälkeläisiä, eikä Jumalaa kolminaisuutta
.
Termejä käytetään juutalaisessa perinteessä (Tanakh/Vanha testamentti) ja juutalaisessa ajattelussa, mutta ne ovat luonteeltaan metaforisia, kuvaten läheistä suhdetta Jumalaan, ei yhteistä olemusta.
Jumalan poika juutalaisessa perinteessä
– Kansakunta Israel: Heprealaisessa Raamatussa Jumala kutsuu usein Israelin kansaa ”esikoispojakseen” (esim. 2. Moos. 4:22, Hoosea 11:1). Tämä korostaa liittosuhdetta ja valittua asemaa, ei biologista isyyttä.
– Kuningas: Daavidin dynastian kuningasta kutsutaan Jumalan pojaksi (2. Sam. 7:14, Ps. 2:7), mikä viittaa siihen, että Jumala on asettanut hänet hallitsemaan.
– Enkelit ja taivaalliset olennot: Ilmaisua ”Jumalan pojat” (benei ha-elohim) käytetään enkelimäisistä olennoista (Job 1:6, 38:7).
– Vanhurskaat ihmiset: Yleisemmin, vanhurskaat ja tottelevaiset ihmiset, jotka ovat läheisessä suhteessa Jumalaan, voidaan nähdä ”Jumalan lapsina”.
Jumalan tytär juutalaisessa perinteessä
Vaikka ”Jumalan tytär” -termiä ei esiinny yhtä usein kuin poika-termiä, vastaava ajatus löytyy:
– Kansakunta Israel/Siion: Koko Israelin kansa tai ”Siionin tytär” kuvataan usein Jumalan tyttärenä tai morsiamena, mikä symboloi erityistä suhdetta ja huolenpitoa.
– Yleinen ihmisyys: Koska juutalaisuudessa kaikki ihmiset on luotu Jumalan kuvaksi, he ovat metaforisesti Jumalan lapsia (poikia ja tyttäriä).
Erot kristinuskoon
Ei jumalallista olemusta: Juutalaisuudessa ”Jumalan poika” ei tarkoita, että henkilö olisi jumala tai osa Jumalaa.
Jeesus: Juutalaiset eivät tunnusta Jeesusta Jumalan pojaksi, koska se sotii absoluuttista monoteismia vastaan.
Messias: Juutalaisessa perinteessä Messias on ihminen, Daavidin jälkeläinen, ei ”Jumalan poika” jumalallisessa merkityksessä.
Yhteenvetona: Juutalaisuudessa Jumalan poika tai tytär on ”kunnianimi”, joka kuvaa läheistä suhdetta, kuuliaisuutta tai erityistä vastuuta, ei biologista tai ontologista jumalallisuutta.”
Lähde: Google AI
Johtopäätös: Jeesus oli juutalainen. Kun hän kuuli puhuttavan hänestä Jumalan Poikana, Jeesus tajusi heti, mitä sillä tarkoitettiin: vanhurskasta eli oikeamielistä ihmistä, ei Jumalaa. Vasta myöhemmin kirkko erehtyi lukemaan sanat kirjaimellisesti ja teki Jeesuksesta Jumalan. Miten paljon tarvitaan todisteita purkamaan kirkon suurin erehdys Nikeassa?


Ei kukaan täällä ole vääristelemässä Jeesuksen tarinaa ja Perkeleen ohjaamana tekemässä sitä. Minulle on aivan samantekevää mikä on totuus Jeesuksesta. Olen ainoastaan kiinnostunut historiallisesta Jeesuksesta eikä minulla ole mitään Kolminaisuusoppia vastaan. mutta lähteiden ja kirjallisuuden valossa se ei näytä olevan oikea Totuus. Se on kirkon näkemys ja yksi vaihtoehto muiden joukossa. On sääli, että kirkossa ei kirjoitettu kaikkea heti muistiin arameaksi ja pidetty hyvässä tallessa jälkipolvia varten. Kirkon olisi pitänyt myös estää suullisen perimätiedon muokkaaminen, mitä on todistetusti tapahtunut (Heikki Räisänen). Silloin olisi ollut olemassa vain yksi evankeliumi, se ainoa oikea. Käännökset kreikaksi olivat myös kyseenalaisia. Käännös muuttaa aina merkityksiä helposti. Olisi pitänyt pysyä aina arameassa.
Taas tuli kymmene väittämää, ei mitään perusteluita. Ei mitään historiallista evidenssiä, ei lähteitä jne. 🙂
Kolminaisuuden ja Logoksen selitys ontuu, vaikka on näppärää sana leikkiä. Kreikan sanalla logos on monia merkityksiä, Se voisi olla myös järki. Jumalaa se ei kuitenkaan ole koskaan tarkoittanut. Jumala ja Logos ovat eri asioita. Logos ei ole mikään persoona. Se on vain puhtaasti sana. Jumala loi kaiken sanan avulla tms. Sana tulee jonkun suusta ja joku käyttää sanoja kommunikoimiseen.
Johannes yhdisti kreikkalaista filosofiaa Jeesuksen tarinaan. Kaikesta huolimatta Kolminaisuutta on aina arvioitava logiikan keinoin. Kolminaisuus on epälooginen. Jumala on luonut logiikan ja järjen ja noudattaa myös sitä.
Poika ei voi olla samaa olemusta kuin Isä, koska näillä on aivan erilaiset kyvyt ja ominaisuudet. Jeesus ei tiedä kaikkea, ei edes lopun aikoja eikä voi mitään, ellei Isä anna hänelle voimaa. Siitä näemme, että eivät voi olla samaa olemusta. Jeesus rukoilee aina Isää, ei itseään ja pitää Jumalaa korkeampana olentona. Eivät voi olla samaa olemusta millään todellisuudessa, vaikka Kolminaisuusoppi niin väittää. Jumala herätti Jeesuksen kuolleista, ei Poika itse. Niinpä taas näemme, että eivät voi olla samaa olemusta, koska on erilaiset kyvyt ja taidot sekä osaaminen.
Johtopäätös: Jeesus oli juutalainen ihminen, joka julisti Jumalan sanomaa ollen upea opettaja ja julistaja eli Jumalan lähettiläs. Näin uskoivat myös Jeesuksen opetuslapset. Kukaan ei koskaan puhunut mitään Kolminaisuudesta, ei koskaan. Oikea Jumala on selvä ja helposti ymmärrettävä. Hän ei halua johdattaa ketään harhaan monimutkaisilla selityksissä. Totuus on aina selkeä ja looginen sekä kaunis. Tällaisia asioita oikea Jumala meille kertoo.
Jos Kolminaisuus voidaan osoittaa todeksi, ei se minua harmita, vaan olen todella tyytyväinen lopputulokseen. Se on hyvä asia sitten, mutta nyt minusta siihen liittyy rehellisesti kiistanlaisia kohtia. Kolminaisuus saa olla lopullinen totuus, jos se oikeastii sellainen on. On kyse siitä, miten asioita ymmärretään.Minusta Rakastava Jumala haluaa meidän myös käyttävän ymmärrystä ja järkeä uskon asioissa.
Toivonen, huomaa, että et tunne kristillisen uskon perusasioita. Kolminaisuus opissa seuraat juutalaista uskoa. Kirkolla on täysi totuus kolminaisuudesta, ja kirkossa Vt:n saa täyttymyksen. Sinun haasteesi kirkolle on heikkolaatuista näpertelyä. 😇
TUNNUSTUKSELLINEN LUTERILAISUUS
Ote gradustani ”Concordia-lehti Lutherin ja luterilaisen ortodoksian teologian tulkitsijana 1994-2003”, s. 27–28: Suora linkki graduuni: http://hdl.handle.net/10138/21716 ,”Miten Concordia näki vuosituhannen taitteessa puhtaan luterilaisen opin ja oikean kristillisen etiikan? Uusitestamentillisena lähtökohtana on syytä muistaa, että kun Jeesus kysyi opetuslapsilta, kuka hän on, Pietari vastasi kaikkien puolesta hänen olevan Kristus, elävän Jumalan Poika. (Matt.16:13–18) Reijo Arkkila totesi jo 1976 samanlaista ”omakohtaista tunnustamista” edellytettävän ”nykyisiltä” opetuslapsilta. Aikoinaan SLEY:n toiminnanjohtajana olleen Arkkilan mukaan tunnustuksellisen luterilaisuuden avainjae ja ohjelmajulistus Raamatussa oli Apostolien tekojen kohta 2:42, joka kertoo Kristuksen kirkon alkuvaiheiden elämästä: ”He pysyivät apostolien opetuksessa ja keskinäisessä yhteydessä ja leivän murtamisessa ja rukouksissa.” Reijo Arkkila, Tunnustuskirkollisuus, s. 8. Sley-Kirjat. Vaasa. 1976. Leivän murtaminen tarkoittaa tietysti ehtoollisen viettoa.