Kaikkien ihmisten pelastumista väitöskirjassaan tutkaileva Petri Tikka uskoo Jumalan pelastavan lopulta kaikki kuvansa ja luotunsa, ojennuksen ja katumuksen kautta.

Pääsevätkö kaikki taivaaseen vai joutuvatko useimmat sittenkin helvettiin? Raukeavatko toiset tyhjiin? Olisiko ei-kristityilläkin perusteltua syytä uskoa pelastukseen?

Systemaattisen teologian tutkija ja luterilainen pappi Petri Tikka antoi aineksia suurten kysymysten pohtimiseen väitellessään 19. joulukuuta Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa aiheesta The Holy Trinity and universal salvation: exploring God’s love and impassibility.

Väitöskirjan avainkäsitteet tarkoittavat Pyhää Kolminaisuutta ja universaalia pelastusta sekä impassibiliteettia, Jumalan rakkauden muuttumattomuutta.

Tikka tutki teologista nykykeskustelua ja päätyi kannattamaan pelastusoppia, jonka lähtökohtana on Kolmiyhteisen Jumalan kaikkia koskeva eli universaali rakkaus.

– Jumala rakastaa kaikkina aikoina eläneitä ihmisiä ja kykenee pelastamaan kaikki. Jumala ei vain tahdo, vaan aikoo pelastaa kaikki ihmiset. Se on tahdon ja kykenemisen looginen lopputulema, Tikka päättelee.

Tikka edustaa kolminaisuusopillista, kristillistä universalismia, joka nousee Kolmiyhteisen Jumalan armosta ja rakkaudesta.

– Jumala on lähettänyt Poikansa pelastamaan koko ihmiskunnan. Pyhä Henki antaa pelastavan uskon ja kirkastaa Kristuksen ylitsevuotavaista ja rajatonta rakkautta.

Tikka tarjoaa keskiajan mystikon, äiti Juliana Norwichlaisen hengessä toivoa siitä, että kaikki kääntyy hyväksi.

– Toivo kaikkien pelastumisesta on luottamista siihen, että Jumalalle on kaikki mahdollista. Vaikkei voisi pitää kaikkien pelastumista varmana, toivon antajaan eli Kristukseen voi kuitenkin luottaa.

TOISENLAISILLEKIN PELASTUSKÄSITYKSILLE on perusteita. Tikan väitöskirjan lähdeaineistossa, modernissa kansainvälisessä teologisessa keskustelussa, esiintyvät myös infernalismi, annihilationismi ja toiveikas universalismi.

Kristikunnassa yleisin oppi on ollut infernalismi. Sen mukaan jotkut päätyvät ikuisesti Jumalan yhteyteen ja toiset päättymättömään kadotukseen tai helvettiin, jossa kärsitään vähintäänkin siitä tietoisuudesta, että ollaan ikuisesti erossa Jumalasta.

Annihilationismia eli tyhjiin raukeamista voi pitää rangaistukseltaan lievennettynä versiona syntisen loppusijoituspaikasta. Ne, jotka eivät eläessään tunnustaneet Jeesusta tai tulleet muutoin pelastetuiksi, raukeavat tyhjiin. Kuolema on kaiken loppu.

Raamattuun, uskontunnustuksiin ja luterilaisen kirkon tunnustukseen sitoutuva Tikka korostaa olevansa ”kirkollisen oikeaoppisuuden konservatiivinen kannattaja”. Hän ei ole kuitenkaan tyytyväinen perinteisiin opetuksiin infernalismista ja annihilationismista.

– Olemassaolon lakkaaminen on toki parempi ratkaisu kuin tuskallinen Jumalan hylkäämäksi tuleminen. Sekään ei kuitenkaan kelpaa lopulliseksi ratkaisuksi, sillä paha poistetaan pahalla, tuhoamalla Jumalan kuva.

Hänestä paras ratkaisu synnin ongelmaan on, että ihminen uudistetaan Jeesuksen sovitustyön ja Pyhän Hengen kautta.

Kristillinen universalismi perustuu yksin Kristukseen ja hänen ylösnousemukseensa.

TIKKA ON etsinyt 13 vuoden ajan Raamatusta, kirkkoisiltä, kristillisestä perinteestä ja moderneilta teologeilta rakennuspuita vaihtoehtoiselle pelastusopille.

– Minua pelotti pitkään ajatus, että kunnon kristittynä minun on ajateltava joidenkin joutuvan iankaikkiseen kadotukseen tai jopa kidutukseen. Se tuntui kauhealta, Jumalan armon ja rakkauden vastaiselta ajatukselta.

Infernalistia ja annihilationistia positiivisempi ja lohdullisempi odotushorisontti on ”toiveikkaalla universalistilla”. Tämän nykyteologiassa vahvistuvan ajattelutavan edustaja toivoo, että kaikki pelastuisivat.

– Raamatussa on tietysti kohtia, jotka voidaan tulkita päättymättömäksi kadotukseksi. Tulkitsijan on valittava, pitääkö hän universaalia toivoa julistavia vai vääjäämätöntä tuomiota korostavia kohtia ratkaisevampina.

Toiveikas universalismi on tänään valtakirkoissa hyvin yleinen käsitys. Se lähentelee melkeinpä virallisen opetuksen statusta, Tikka arvioi.

– Ajatus on, että me voimme toivoa kaikkien pelastumista, mutta ihmisen vapaan tahdon tähden sitä ei voi varmuudella sanoa. Ihmisen vapaudella vastustaa Jumalaa perustellaan sitä, ettei kaikkien pelastumiseen voi uskoa.

Puhe kaikkien pelastumisesta kuulostaa samalta kuin pastori Antti Kylliäisen 1990-luvulla kirjoittama teos Kaikki pääsevät taivaaseen.

– Kylliäinen tarkoitti kirjallaan varmasti hyvää, mutta minun kannattamaani kristillistä universalismia ei pidä sekoittaa ultrauniversalismiin. Ne ovat teologisesti kaukana toisistaan.

Ultrauniversalismin mukaan lopullinen hyvä eli taivas saavutetaan välittömästi kuoleman jälkeen uskosta riippumatta. Tätä ajatusta ei voi Tikan mielestä yhdistää kristinoppiin.

Tutkimuksessaan Tikka ei tarkastele myöskään pluralistista, eikä synkretististä, uskonnot sekoittavaa universalismia. Niiden mukaan kaikki pääsevät taivaaseen uskosta tai uskonnosta riippumatta.

– Kristillinen universalismi perustuu yksin Kristukseen ja hänen ylösnousemukseensa. Jeesus on ainoa Pelastajamme ja vain hänestä me voimme todistaa.

Kristus on voittanut kuoleman, synnin, saatanan ja helvetin tuhovoimat. Kaikki mitä hän tekee Pyhän Hengen kautta, auttaa ja kärsii puolestamme, tapahtuu jotta yhteytemme Jumalaan mahdollistuisi ja vahvistuisi.

– Jeesus kohtaa kerran kaikki ne ihmiset, joita on rakastanut. Eli meidät kaikki. Jeesuksen kautta saamme Pyhän Hengen ja pääsemme taivaan kotiin.

KRISTILLISEN UNIVERSALISMIN mukaan kaikki ihmiset tunnustavat lopulta Jeesuksen Herraksi. Usko on pelastuksen kannalta välttämätön, mutta aikanaan jokainen saa sen osakseen.

Tässä teologiassa tukeudutaan Paavaliin (Fil. 2): ”Jeesuksen nimeä kunnioittaen on kaikkien polvistuttava, kaikkien niin taivaassa kuin maan päällä ja maan alla, ja jokaisen kielen on tunnustettava Isän Jumalan kunniaksi: ’Jeesus Kristus on Herra.’”

Jumala tahtoo kaikkien ihmisten tulevan tuntemaan totuuden. Jeesus on tie ja totuus. Jumala tahtoo siis kaikkien tuntevan Jeesuksen.

– Vapahtaja käski meitä osallistumaan maailmoja syleilevään pelastavaan tahtoonsa, kun hän kehotti saarnaamaan kaikille kansoille.

Pelastuksen sanoma koskee myös niitä, joiden me emme haluaisi pelastuvan, Tikka huomauttaa.

– Ei ole helppoa rukoilla, että myös vihaamamme ihmiset saisivat uuden sydämen. Joku raja pitää olla – ei koira saa päästä veräjästä. Näinhän meistä tuntuu vääryyksiä kohdattuamme.

Jeesus tunsi vääryyden nahoissaan, kun hänet naulittiin ristille. Hän astui silti helvettiin asti pelastaakseen pahimmatkin rikolliset. Jeesuksen seuraajia vainonnut murhaaja Paavalikin pelastettiin, Tikka muistuttaa.

– Meidät on kutsuttu rukoilemaan vainoojiemmekin puolesta. Näin on tehtävä keksimättä tekosyitä sille, miksi väärin tehneistä tai väärää mielipidettä edustavista ei tarvitsisi välittää.

Lähetyskäskyä noudattava kirkko ei kutsu Jeesuksen ilojuhliin vain harvoja ja valittuja, vaan julistaa jokaisen ihmisen Kristuksessa valituksi.

Kristus kohtasi ristillä häpäisyä, tuskaa ja kidutusta. Hän ei kuitenkaan sanonut, että palakaa helvetissä.

VARHAISKIRKON TEOLOGEIHIN ja etenkin Paavaliin pohjautuva patristinen, kolminaisuusopillinen universalismi väittää, että Jeesuksen sovitustyö tuo sovituksen jokaiselle ihmiselle.

Usein väitetään, ettei kristillinen universalismi ota syntiä ja Jumalan oikeudenmukaisuutta vakavasti, koska pahimmat rikollisetkaan eivät saa ”ansaitsemaansa” iankaikkista rangaistusta.

– Kristus kohtasi ristillä häpäisyä, tuskaa ja kidutusta. Hän ei kuitenkaan sanonut, että palakaa helvetissä, vaan rukoili tappajiensa ja pilkkaajiensa puolesta ja pyysi Isää antamaan heille anteeksi.

Armo ei tarkoita vääryyksien hyväksymistä tai ihmisen helpolla pääsemistä. Monessa tapauksessa pelastuminen tapahtuu vasta Jumalan antaman ”sisäisen ojennuksen” ja rangaistuksen jälkeen.

Tikka uskoo, että pelastusprosessissa meille näytetään syntimme ja me saamme kokea, miten tekomme ovat vahingoittaneet toisia ihmisiä.

– Kukaan ei pääse helpolla, koska omat synnit ja niiden uhrit on kohdattava kuoleman jälkeen. En ole kieltämässä helvettiä, mutta se ei ole ikuinen, eikä mikään sadistisen kidutuksen paikka vaan katumuksen, kääntymisen ja anteeksipyynnön paikka.

”Ekumeenisena herätyskristittynä” Tikka toivoo, että kaikkien ihmisten pelastumisen mahdollisuus innostaisi rukoilemaan herätystä ja evankelioimaan.

– Parasta olisi, jos kaikki ihmiset kääntyisivät Jumalan puoleen ja kohtaisivat pelastuksen sanoman jo tässä elämässä.

Ilmoita asiavirheestä