Lukijoilta: Seurakuntien pakkoliitoksen todelliset syyt mietityttävät

Piirroskuva kädestä, joka piirtää viivaa kynällä
Kuva: Shutterstock

Naantalin seurakuntayhtymä muodostettiin kuntaliitoksen myötä vuonna 2009. Siihen kuuluvat Naantalin, Rymättylän ja Merimaskun seurakunnat. Naantalin kirkkovaltuustossa käsiteltiin 8.1.2026 Naantalin seurakuntaneuvoston aloitteen pohjalta tehtyä lausuntoa Naantalin seurakuntayhtymän purkamisesta ja kahden toimivan saaristoseurakunnan lakkauttamisesta.

Valtuustossa 11 edustajaa oli yhtymän kannalla ja 18 edustajaa yhden seurakunnan kannalla. Yhtymän jatkamisen puolella on nyt myös Naantalin seurakuntaneuvoston jäseniä. Mistä tämä kertoo? Mikä sai edustajat kannattamaan pienien seurakuntien säilymistä ja yhtymämuotoisessa seurakuntarakenteessa jatkamista?

Totuus on, että Naantalin seurakuntayhtymän talous on hyvässä kunnossa ja seurakunnat ovat olleet toimivia, vaikkakin vuoden 2024 lopulla tehdyn rahanjakomallin jälkeen ovat pienet saaristoseurakunnat joutuneet ankaralle säästökuurille. Tämän rahanjakomallista tehdyn päätöksen jälkeen Naantalin seurakunnan kirkkoherra yllättäen irtisanoutui ja siirtyi Turun tuomiokapituliin töihin osallistuen myös päätöksentekoon.

SÄÄSTÖKUURIMME AIKANA Naantalin seurakunta korotti kirkkoherransa palkkaa 1.12.2025 alkaen yli 600€ edeltäjänsä palkkaa suuremmaksi samaan aikaan kun kahden toimivan saaristoseurakunnan kirkkoherran virkoja oltiin yhdistämässä tai jopa kokonaan lakkauttamassa. Lisäksi Naantalin seurakuntaan palkattiin maaliskuusta 2026 alkaen uusi kirkkoherra.

Rakenneuudistuspäätöstä odottaessa ihmetyttää, miksei tämän uuden kirkkoherran palkkaaminen olisi voinut odottaa, jotta saaristoseurakunnillakin olisi ollut mahdollisuus vaikuttaa hänen valintaansa? Onhan Rymättylässäkin ollut tuomiokapitulin määräämä vs. kirkkoherra sijaisena entisen kirkkoherran jäätyä eläkkeelle.

Nyt tässä tärkeässä päätöksessä asiaa edistämässä on ollut kahdessa yhtymän seurakunnassa tuomiokapitulin määräämät vs. kirkkoherrat, jotka ovat toimineet seurakunnissamme vain alle vuoden. He ovat tuoneet omilla kannanotoillaan selväksi kannattavansa yhden seurakunnan mallia.

Ovatko he tässä lyhyessä ajassa ehättäneet perehtyä aikaisempiin talousarvioihin ja saavutettuihin säästöihin, joita ainakin Rymättylän seurakunnan osalta on tullut joka vuosi?

YHTYMÄMUOTOISEN HALLINNON on sanottu olevan taloudellisesti raskas. Ihmetyttää kuitenkin miten kymmenen seurakunnan Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä saa hallintonsa toimimaan ja pienet maaseutuseurakunnatkin ylläpidettyä, vaikka heillä on vielä enemmän hallinnollista käsiteltävää kuin pienemmällä Naantalin seurakuntayhtymällä?

Ihmiset määrittävät rajat hallinnonkin keventämiseen, ne ovat muutettavissa yhteistyöllä toimien. Se ei saa olla toimivien seurakuntien lakkauttamisen syynä.

Kuka ymmärtää seurakuntiaan parhaiten? Mielestämme oma kirkkoherra ja hänen paimentamansa seurakuntayhteisö, jota ei nyt kiireellisellä aikataululla ole riittävästi informoitu eikä heidän mielipidettään kysytty vaikka kirkkolaki siihen ohjeistaa.

Lyhyessä ajassa saadut seurakuntalaisten kannanotot kuitenkin osoittavat, ettei myötämielisyyttä yhtymän ja seurakuntien lakkauttamiseen ole. Mikäli päädytään yhteen seurakuntaan on odotettavissa kirkosta eroamisia, kuten olemme seurakuntalaisilta saaneet tietoomme.

SAARISTOSEURAKUNNAT OVAT niille asetetun talouskuurin alla nipistäneet vähäisestäänkin, esimerkiksi työryhmien palkkioista luopuen ajatellen, että jatkamme vielä yhtymämuodossa yhteistyötä kohentamalla ja työnkuvia terävöittämällä. Näyttää siltä, että puukko onkin niin sanotusti osunut meidän omaan selkään sinisilmäisyyttämme kun kaikki aikaisemmin suunniteltu on romuttunut 19.11.2025 jälkeen Naantalin seurakuntaneuvoston päätettyä aloittaa yhtymän ja seurakuntien lakkauttamistoimenpiteet.

Tulevissa suunnitelmissa on, että saaristoseurakuntien vapaaehtoiset toimisivat kappalaispapin apuna. Mistä saamme vapaaehtoisia, kun seurakuntalaisten kanta on oman seurakunnan säilymisen puolella? Miten mahtaa käydä seurakunnan ja samalla kirkon jäsentilanteen ja sitä kautta talousasioiden?

Naantalin seurakunnan entinen diakoni Rami Ojala on tehnyt adressin Rymättylän seurakunnan säilyttämiseksi. Tänään 10.1.2026 mennessä se on kerännyt jo 575 nimeä.

Olemme seurakuntayhtymän säilyttämisen kannalla ja uskomme vakaasti, että nämä vaikeat ajat kannustavat meitä kristillisten arvojen mukaisesti toimien rakentamaan seurakuntayhtymää yhteistyöllä toimivammaksi ja kaikki jäsenensä huomioon ottavaksi seurakuntayhtymäksi, rakentaen ei rikkoen.

Seuraavaksi asia etenee 14.1.2026 kokoontuvalle Turun tuomiokapitulille ja lopulta keväällä Kirkkohallitukselle. Toivomme arvoisilta päättäviltä tahoilta oikeuden- ja totuudenmukaista päätöstä itsenäisten toimivien saaristoseurakuntien säilyttämiseksi.

Jaana Törne ja Elina Koisaari
Rymättylän seurakunnan luottamushenkilöitä

Lue myös:

Naantalin seurakunnan esittämä seurakuntajaon muutos on etenemässä

Naantalin yksipuoliset aikeet huolestuttavat ”ikiaikaisessa kirkkopitäjässä”

Ilmoita asiavirheestä
Edellinen artikkeliUskonnollisten johtajien pitäisi alleviivata viestiä älä tapa, sanoo rauhanvälittäjä Juha Christensen
Seuraava artikkeliTapiolan seurakunnan kirkkoherraksi 13 hakijaa – katso nimet

Ei näytettäviä viestejä