Lounais-Suomen rannikolla sijaitsevissa Rymättylässä ja Merimaskussa ollaan hyvin huolestuneita seurakunnan toiminnan tulevaisuudesta, jos Naantalin seurakunnan tekemä aloite etenee. Aloitteen mukaan Rymättylän ja Merimaskun seurakunnat on lakkautettava ja näiden alueet on liitettävä Naantalin seurakuntaan.
− Toiminta näivettyy pikkuhiljaa. Ihmiset äänestävät sen jälkeen jaloillaan ja kirkosta eroaminen kasvaa, sanoo pitkään Rymättylän seurakunnan päätöksenteossa mukana ollut Erkki Hellman. Nykyisin hän on vielä mukana puheenjohtajana diakoniatyöryhmässä ja vaalilautakunnassa.
− Yhteisöllisyys katoaa ja seurakuntaa ei koeta enää omaksi, jos ehdotus toteutuu. Meillä on iso joukko vapaaehtoisia, jotka tuskin tekisivät töitä samalla tavalla ison seurakunnan eteen, täydentää Iiris Päivölä. Hän on seurakuntaneuvoston ja lähetystyöryhmän jäsen.
− Täällä on vahva tunne, että me rymättyläläiset muodostamme seurakunnan. Isommassa hallinnollisessa kokonaisuudessa sitoutuminen tähän identiteettiin heikkenee, Päivölä sanoo.
Omaan identiteettiin ja yhteisöllisyyteen liittyen Erkki Hellman puhuu ”ikiaikaisesta kirkkopitäjästä”. Ensimmäiset maininnat Rymättylän seurakunnasta ovat vuodelta 1335.
− Seurakunta on ollut itsenäinen siitä lähtien. Sen perinnön vaalijoita tässä olemme edelleen.
Yllättäen Erkki Hellman kuitenkin myös puolustaa seurakuntayhtymää. Ei tosin nykyistä kolmen seurakunnan muodostamaa Naantalin yhtymää vaan yleisesti toimintamallina. Hän pitää ongelmallisena sitä, että Naantali on nykyisessä yhtymässä ylivoimaisen iso muihin verrattuna.
− Jos yhtymä laajennettaisiin esimerkiksi koko Nousiaisten rovastikunnan suuruiseksi, päätöksiä voitaisiin tehdä tasapuolisemmin, hän sanoo.
− Yhtymämalli on ihan hyvä, jos sitä käytetään oikein.
Erkki Hellman kysyy myös, miksi muutosta ajetaan juuri nyt. Arkkihiippakunnassa on käynnissä ROVA2030-hanke, joka koskee kaikkia rovastikuntia. Hellmanin mukaan nyt pitäisi odottaa hankkeen tuloksia ennen kuin tehdään mitään muita päätöksiä.
Hänellä on myös pidemmälle menevä ehdotus: Kirkkolakia pitäisi muuttaa niin, että saman kunnan alueella voi toimia useampia itsenäisiä seurakuntia. Näin Naantalin seurakunta voisi jatkaa itsenäisesti, jos se ei halua liittyä Nousiaisten rovastikunnan suuruiseen seurakuntayhtymään.
Kuntaliitoksen jälkeen vuodesta 2009 lähtien Rymättylä ja Merimasku ovat kuuluneet Naantalin kaupunkiin.
MÄÄRÄAIKAAN MENNESSÄ arkkihiippakunnan tuomiokapituliin jätettiin Naantalin aloitteesta kaikkiaan 20 kannanottoa. Näistä kaksi tuli Naantalista, ja niissä kannatetaan tehtyä aloitetta. Loput tulivat Merimaskusta ja Rymättylästä, ja kaikissa näissä vastustetaan aloitetta.
Monissa kannanotoissa tuodaan esille, että Naantalin seurakunnan aloite perustuu talouden osalta virheellisiin tietoihin. Rymättylässä ja Merimaskussa palkka- ja toimintakulut on leikattu jo minimiin eikä aloitteen toteuttaminen parantaisi tilannetta.
Monet pitävät vääränä yhtymässä tehtyä rahanjakopäätöstä, jonka mukaan seurakunnat saavat osansa jäsenmäärän mukaan. Tämä korostaa isoimman seurakunnan, Naantalin, osuutta.
Monissa kannanotoissa korostetaan samoja asioita kuin Hellman ja Päivölä haastattelussa. Identiteetti ja pitkä historia pitäisi ottaa huomioon.
− Voi kysyä, miten seurakunnan luottamushenkilö voisi noudattaa hänelle uskottua tehtävää toimia seurakunnan eduksi suostumalla päätökseen, joka lopettaisi viimeistään vuodesta 1335 toimineen Rymättylän seurakunnan nyt tiedossa olevilla tiedoilla ja perusteluilla, kysyy Rymättylän seurakunnasta eläkkeellä siirtynyt kirkkoherra Petri Sirén.
− Rymättylän seurakunnalla on yli 700 vuoden historia, vahva elinvoima sekä aktiivinen, sitoutunut seurakuntayhteisö, jota ei tule romuttaa hallinnollisin pakkotoimin ilman todellista ja asiallista perustetta, kirjoittaa kannanotossaan Jonne Kinttala.
− Tuskinpa kukaan päättäjä haluaa olla päättämässä sen puolesta, että Rymättylän seurakunta menettäisi jäseniään, innokkaita osallistujia ja aktiivisesti toimivia jäseniään, jolloin seurakunnan elämä hiipuisi ja keskiaikaisen kirkon ikkunasta loistaisi valo aiempaa harvemmin, kirjoittaa Lassi Lähteenmäki.
USEISSA KANNANOTOISSA yhdistetään seurakunnan aktiivinen toiminta siihen, että seurakunnassa on oma kirkkoherra.
− Tällainen laajempi kokonaisuus vieraannuttaa seurakuntalaiset erilaisista palveluista mikä saa seurakuntalaisia syrjäytymään toiminnasta ja jäämään yksin, kirjoittaa Karin Aaltonen Merimaskusta.
− Seurakunnan lakkauttaminen vähentäisi yhteisöllisyyttä ja etäännyttäisi päätösvaltaa ja lähipalveluja. On selvää, että oman seurakunnan menettäminen vieraannuttaisi entisestään ihmisiä kirkosta, kirjoittavat Monika ja Kai Sukoinen.
Elina ja Ari Koisaari ovat visioineet karun tulevaisuuden:
− Naantalista tulee pappi ja suntio kastetilaisuuteen, uusi seurakunnan jäsen kastetaan Rymättylän kirkossa. Molemmilla on kiireinen aikataulu. Ristiäisväki odottanut puoli tuntia räntäsateessa, vieraiden joukossa pyörätuolia käyttävä. Pappi ja suntio menevät sakastiin, ulko-ovi ei aukene paleleville vieraille eli vieraista joku alkaa suntioksi ja käy avaamassa oven monien mutkien kautta. Pappi ja kanttori eivät ehdi edes piipahtaa ristiäisissä huomioimassa perhettä. Uusi seurakunnan jäsen on tullut seurakuntaan.
Kaiken kaikkiaan kannanottoista huokuu luottamuksen puute ja epäluulo, jota pienemmissä seurakunnissa koetaan isompaa Naantalia kohtaan.
− Ukraina taistelee urheasti suurta ja mahtavaa naapuriaan vastaan. Samalta tuntuu meistäkin nyt Naantalin ylivaltaa vastaan, kirjoittaa Reijo Ihalin Merimaskusta.
− Syyttely, leimaaminen, ilkeily, uhriutuminen, pelottelu, uhkailu ja linnoittautuminen omaan oikeassa olemiseen uhkaavat saada yliotteen, kirjoittaa huolistaan Petri Sirén.
Taistelu jatkuu, on henki Rymättylässä. Nimiä oman seurakunnan puolesta kerätään myös nettiadressilla.
Uutista on korjattu 16.12. klo 15.49: Tuomiokapituliin jätettiin Naantalin aloitteesta kaikkiaan 20 kannanottoa, ei 21.
Lue myös:
Paikalliset eivät lämpene Tunturi-Lapin seurakuntayhtymän perustamiselle
Ilmoita asiavirheestä