Lopen seurakunnan kirkkoherra Tuomas Hynynen on valittanut Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherran eli tuomiorovastin vaalista Helsingin hallinto-oikeuteen. Hynynen haki virkaa mutta ei päässyt Helsingin tuomiokapitulin tekemässä ehdokasasettelussa ehdolle vaaliin.
Hynynen sanoo tehneensä valituksen ennen kaikkea asian virheellisen valmistelun takia.
− Ehdokkaiden vertailu tuomiokapitulissa on monessa kohdassa epätasapuolista ja syrjivää. Kolmea virkaa hakenutta helsinkiläistä kirkkoherraa kehutaan ja ansioksi luetaan monia sellaisia asioita, joilla ei ole mitään tekemistä valintakriteerien kanssa. Kahden muun hakijan eduksi ei lueta oikeastaan mitään.
− Selvästi on nähtävissä, että maaseudulla hankittua kokemusta ei koeta arvokkaaksi. Haluankin valituksella herättää yleisempää keskustelua Helsingin tuomikapitulin toiminnasta.
Valintaprosessin aikana tehtiin arviointia lukuisilla eri kriteereillä. Pieni osa kriteereistä tuli kirkkojärjestyksestä ja suurin osa viran toimintaympäristöön liittyvistä vaatimuksista.
Tällaisia olivat mm. ”ymmärrys instituution merkityksestä ja halua toimia instituution kasvoina”, ”halu toimia avarakatseisen ja yhdenvertaisuutta edistävän seurakunnan kasvoina”, ”kyky toimia proaktiivisesti kompleksisessa toimintaympäristössä”, ”ymmärrys monikanavaisen viestinnän merkityksestä” ja ”osaamista yhdenvertaisuuden, syrjimättömyyden ja tasa-arvon edistämisessä”.
Virkaan valittavalta edellytettiin myös ”kielitaitoa ja monipuolista, myös kansainvälistä, työkokemusta”.
Hynynen sanoo pitävänsä asetettuja valintakriteerejä ongelmallisina. Hänen mukaansa ne ovat olleet epämääräisiä ja niitä on tarkoitushakuisesti muokattu suosimaan tiettyjä hakijoita.
− Kriteerinä oli mm. ”kiinnostus ihmisiin”. Sellaisen osoittaminen objektiivisesti on hyvin vaikeaa. Hyvä hallinto edellyttää, että asiat on kirjoitettu selkeästi niin, että ne voidaan ymmärtää yksiselitteisesti ja voidaan perustella, kuka hakija on vahvin tietyn kriteerin perusteella.
HYNYNEN SANOO laskeneensa, että kirkkoherran viran erityisiä vaatimuksia oli kaikkiaan lähemmäs 25. Hän pitää ehdokkaiden arvioimista kaikilla kriteereillä työläänä prosessina.
AKI-liittojen asiantuntija Vesa Engström sanoo pitävänsä seurakuntien asettamia viranhoidon erityisiä tarpeita yleisellä tasolla perusteltuina. Vaikka seurakuntien perustehtävät ovat samoja eri osissa Suomea, poikkeavat seurakunnat toisistaan niin paljon, että myös kirkkoherran viran menestyksellinen hoitaminen sisältää paikallisia erityispiirteitä.
Engström kommentoi asiaa yleisellä tasolla eikä ota kantaa Helsingin tuomikirkkoseurakunnan kirkkoherran valintaprosessiin.
− Erot seurakuntien kesken ovat niin suuria, että näen ihan perusteltuna, että valintakriteerejä on mahdollisuus räätälöidä paikallisesti. Alueelliset erot toiminnassa ja olosuhteissa poikkeavat hyvin paljon eri puolilla Suomea.
− Kirkkoherralta vaadittavat johtamisominaisuudet ovat ihan erilaisia, jos seurakunnassa on muutama tuhat jäsentä ja muutama työntekijä tai jos on useita kymmeniä tuhansia jäseniä ja useita kymmeniä työntekijöitä.
Engström ei pidä ongelmana sitä, että kriteerejä on useita. Joissain tapauksissa ne voisivat olla kuitenkin paremmin mietittyjä niin, ettei perusvaatimuksia toistettaisi erityisinä tarpeina.
− Jonkin verran näkee sitä, että näihin erityisiin tarpeisiin on liitetty hyvin yleisiä vaatimuksia, jotka joka tapauksessa kuuluvat kirkkoherran perustyöhön. Asianmukainen ja laillinen hallinto on tehtävän perusvaatimus, joten sen kirjaaminen erityispiirteenä ei ole tarpeellista.
VALITUKSEN HELSINGIN hallinto-oikeuteen jättänyt Tuomas Hynynen sanoo olevansa liikkeellä myös yleisen edun nimissä. Hänen mukaansa Helsingin tuomiokapitulin ympärillä leijuu pelon ilmapiiri, joka estää kapitulin toiminnan kriittisen tarkastelun.
− Olen saanut yhteydenottoja, joissa kannustettiin viemään prosessia eteenpäin. Tuomiokapitulin hallinto koetaan epäreiluksi ja sen toiminnasta olisi kyettävä keskustelemaan avoimesti.
Valituksen käsittely saattaa viedä Helsingin hallinto-oikeudessa kuukausia, jopa yli vuoden. Virkaan valitun Päivi Vähäkankaan piti aloittaa virassa 1.4. mutta jonkinlainen väliaikaisratkaisu tähän jouduttaneen tekemään valituksen käsittelemisen ajaksi.
Hynynen sanoo olevansa pahoillaan Vähäkankaan ja seurakunnan puolesta ja pitävänsä valitusta ”traagisena hommana”.
− En missään nimessä ole ykkösehdokas enkä tule tähän virkaan valituksi. Lopputulos, Päivi Vähäkankaan valinta, on hyvä mutta prosessi virheellinen.
− Kirkko puhuu paljon syrjimättömyydestä ja tasavertaisuudesta. Mutta jos näitä sanoja ei noudateta näin keskeisen viran täyttämisessä, koko kirkon uskottavuus kärsii.
Lue myös:
Päivi Vähäkangas on valittu Helsingin tuomiorovastiksi
Tällaisia ovat kärkihakijat – kysyimme Helsingin tuomiorovastiksi halajavilta yhdeksän kysymystä
Ilmoita asiavirheestä