Museovirasto edellyttää vielä tarkennuksia Turun tuomiokirkon peruskorjauksen suunnitteluun. Museoviraston lausunnon mukaan toteutussuunnittelussa on tarkennettava useita osa-alueita.
Museovirasto edellyttää jatkoneuvotteluja ovista, joita on suunniteltu kirkkosalin ja tornihallin väliseen oviaukkoon. Suunnitelmissa oviaukkoon on esitetty lasista pariovea, jonka yläosa on kiinteä. Tämä vastaa seurakunnan näkemystä, jonka mukaan kirkkosaliin tulee olla näköyhteys, vaikka kulkua kirkkosaliin rajoitettaisiinkin säännöllisesti.
Museoviraston mukaan ovet eivät saa muodostaa modernia, erottuvaa, elementtiä kirkon pääasiallisessa saapumissuunnassa. ”Mikäli tilaan suunnitellaan ovet, on niiden oltava materiaaliltaan, muodonannoltaan ja väritykseltään historialliseen kontekstiin sovitetut”, lausunnossa kirjoitetaan. Myös akustiikan takia oviin liittyy ristiriitaisia tavoitteita, joita on ratkaistava jatkoneuvotteluissa.
Konservointi- ja restaurointisuunnittelua on Museoviraston mukaan tarkennettava, koska tähän asti pintoja on voitu tarkastella ainoastaan lattiatasolta. Toimenpiteiden määrittely edellyttää tarkempia kokeita.
Myös sisätilojen suojaamista töiden aikana on tarkennettava. Tämä koskee ennen kaikkea pölyn leviämistä, kosteuden hallintaa ja lämpötilan muutoksia.
Kirkon ikkunoiden puhdistus- ja korjaussuunnittelussa on otettava huomioon, että ikkunat ovat hyvin monen ikäisiä. Osa ikkunoista on lyijy- ja osa puupuitteisia. Lisäksi lasit saattavat olla yllättävänkin vanhoja, vaikka niitä on dokumentoitu jo 1970-luvulla.
Purkusuunnittelua on tarkennettava ”jopa tiilen tarkkuudella”. Tämä koskee Dom Cafen ja sakastin 2. kerroksen seinää.
MUSEOVIRASTO PITÄÄ restauroinnin keskeisimpinä arkkitehtonisina aiheina kirkon julkisivuun tehtäviä muutoksia ja Ursulan kappelin muutosta. Nämä on lausunnon mukaan ”suunniteltava huolellisesti selkeäksi kokonaisuudeksi, painottaen aikakautemme restaurointitavoitteita ja toiminnallisia tarpeita”.
Julkisivumuutokset koskevat kirkon pohjoispuolella sakariston vieressä sijaitsevaa ruiskuhuonetta ja pääoven vieressä sijaitsevaa Ursulan kappelin kellaria.
Ruiskuhuone muutetaan porrashuoneeksi ja sitä korotetaan niin, että sen kautta pääsee kulkemaan sakariston toisen kerroksen kokoontumistiloihin. Korotus tehdään umpitiilestä muuraamalla ja kuparikatteisena, jolloin uusi rakennusosa erottuu vanhasta pääosin ikkunoiden osalta.
Museovirasto pitää ruiskuhuoneen korotuksen arkkitehtuuria rakennukseen hyvin sovitettuna ja muutos tulee osaksi ”tuomiokirkon ylisukupolvista ja elinkaaretonta rakentamista”. Lisäys on kuitenkin toteutettava niin, että erottuu kokonaisuudesta hienovaraisesti ikkunoiden ja esimerkiksi tiilimuurauksen ladonnan avulla.
Ursulan kappelin kellarin julkisivumuutoksia Museovirasto pitää toistaiseksi ”kovin viitteellisinä”. Virasto edellyttää, että niiden jatkosuunnitteluun tulee perehtyä huolellisesti.
Ursulan kappelin kellarissa toimii kahvila Dom Cafe. Restauroinnin yhteydessä kellarin keskiaikaiset tiiliholvatut varastot yhdistetään uudella tiilestä holvatulla aukolla. Entiseen tiilivarastoon rakennetaan WC ja pieni keittiö. Jatkossa Ursulan kellari toimii päätiloista erillisenä kokoontumistilana.
Restauroinnin yhteydessä parannetaan kirkon esteettömyyttä monin tavoin. Esteetön sisäänkäynti sijaitsee nykyisin pohjoiseteisen kohdalla ja sen toimivuutta halutaan parantaa.
Museoviraston lausunnon mukaan pohjoisen sisääntulotien loiventaminen esteettömän kulun enimmäiskaltevuuteen on suuritöinen lähtökohta. Se vaatii maanpinnan laskemista paikoin jopa 60 senttimetriä nykyistä alemmaksi. Tämä johtaa siihen, että kulkureitin reunoille on tarpeen rakentaa pengermuureja ja poistaa useita puita.
Maanpinnan madaltaminen lisää myös arkeologisten tutkimusten tarvetta.
PERUSKORJAUKSEN TOTEUTTAMISMUODOKSI on valittu projektinjohtourakka, joka mahdollistaa suunnitteluvaiheen ja rakentamisvaiheen limittämisen. Projektinjohtourakka sisältää teknisen erikoissuunnittelun, mutta arkkitehti- ja pääsuunnittelusta seurakuntayhtymä on tehnyt erillisen sopimuksen arkkitehdin kanssa. Tavoitteena on, että yhtymällä säilyy tällä tavalla ohjausmahdollisuus suojelullisiin ja toiminnallisiin ratkaisuihin samalla, kun urakoitsija pystyy vaiheistamaan töitä.
Hankkeen kokonaiskustannukset ilman kuoriurkuja ovat edelleen noin 24 miljoonaa euroa. Rakennustyöt on tarkoitus aloittaa ensi keväänä. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän yhteinen kirkkoneuvosto käsittelee peruskorjauksen suunnitelmia tänään torstaina 20.11. Esityksen mukaan Kirkkohallitukselta haetaan lupaa ”suojellun kirkollisen rakennuksen olennaiseen muuttamiseen”.
Lue myös:
Ilmoita asiavirheestä