Vieraskielisten työllisyysaste ja aktiivisuusosuus ovat korkeammat (61 prosenttia), kuin kotimaisia kieliä puhuvilla (50 prosenttia), selviää Diakonia-ammattikorkeakoulun tutkimusraportista.

– Vieraskielisten osuus väestöstä on noin kymmenen prosenttia, mutta heidän osuutensa tulonsiirroista on vain viisi prosenttia, mikä osoittaa yleisen käsityksen maahanmuuttajien julkistaloudellisesta rasitteesta virheelliseksi, toinen raportin kirjoittajista, Pekka Myrskylä, sanoo Diakin tiedotteessa.

Vieraskielisten taloudellinen huoltosuhde on lähes sama kuin kotimaisia kieliä puhuvalla väestöllä, mikä tarkoittaa, että he eivät merkittävästi lisää työllisten huoltotaakkaa.

– Aiempi mielikuva maahanmuuttajista julkistaloudellisena taakkana on ollut tietoisesti negatiivinen, mutta sille ei ole perusteita tutkimuksemme mukaan, Kainulainen toteaa.

Vieraskielisten osuus verokertymästä on myös merkittävä. Vuonna 2023 vieraskieliset maksoivat veroja 2,7 miljardia euroa ja saivat tulonsiirtoja 2,4 miljardia, jolloin heidän nettosaldonsa jäi 225 miljoonaa euroa plussalle. Kotimaisia kieliä puhuvan väestön vastaava saldo oli 5 miljardia euroa miinuksella.

Diakonia-ammattikorkeakoulun julkaisema Maahan muuttaneet Suomessa. Hyvinvointivaltion uhka vai ainoa mahdollisuus -raportti tarjoaa koko väestön sisältävän tilastotarkastelun maahanmuuttajista, heidän maksamistaan veroista ja saaduista tulonsiirroista.

– Julkaisu on ensimmäinen kattava tilastollinen tarkastelu maahanmuuttajien vaikutuksesta julkistalouteen ja työmarkkinoihin koko väestön tasolla, kertoo Diakin tutkija ja raportin toinen kirjoittaja Sakari Kainulainen.

Raportti perustuu tilastokeskuksen kokonaisaineistoon ja kattaa koko maassa vakinaisesti asuvan väestön vuoden 2024 lopussa. Kaikista henkilöistä on käytössä vuosittaisen työssäkäyntitilaston toiminta- ja työssäkäyntitiedot sekä väestörekisterin demografiset tiedot ja äidinkielitiedot. Lisäksi kaikista henkilöistä on tulo- ja tulonsiirtotiedot vuoden 2023 verotuksesta. Kaikki ei-veronalaiset tulotiedot, kuten toimeentulotuet ja lapsilisät, on otettu aineistoon Kansaneläkelaitokselta. Maahanmuuttajat on identifioitu tutkimuksessa ensisijaisesti kielen, ei kansalaisuuden perusteella.

Lue myös:

Suomalainen Michaela Moua torjuu rasismia EU:ssa: ”Tilanne on huonompi kuin tilastot osoittavat”