Ensimmäiset apostolit olivat Jeesuksen ylösnousemisen todistajia. Juudaan tilalle valittu apostolikin valittiin juuri tähän tehtävään (Apt 1:22). Pietarin helluntaipuheen huippukohtana on Jeesuksen ylösnousemus: ”Tämän Jeesuksen on Jumala herättänyt, minkä todistajia me kaikki olemme” (Apt 3:32). Sama painotus näkyy Apostolien tekojen muissakin puheissa.
Tutkimuksen erityisen mielenkiinnon kohteena ovat varhaisimmat kristologiset muotoilut. Esimerkiksi Roomalaiskirjeen johdanto ja Filippiläiskirjeen Kristus-hymni keskittyvät ylösnousemukseen. Paavali itse asiassa esittää Roomalaiskirjeen kymmenennessä luvussa ylösnousemuksen kuuluvan kristillisen julistuksen opilliseen ydinsanomaan. Uskon ydin, ”uskon sana”, jota saarnataan, käsittää tunnustuksen Jeesus on Herra sekä opetuksen siitä, että Jumala on herättänyt Jeesuksen kuolleista.
Vaihtoehto kirkon parhaaksi, Suomen teologisen instituutin vuosikirja 1990, Timo Eskolan artikkeli ja kirjoitus, s. 85, SLEY-Kirjat, 1990. Otsikko on allekirjoittaneen.
1.Korinttolaiskirje:
15:20 Mutta nytpä Kristus on noussut kuolleista, esikoisena kuoloon nukkuneista.
15:23 mutta jokainen vuorollaan: esikoisena Kristus, sitten Kristuksen omat hänen tulemuksessaan;
Jeesus on noussut kuolleista esikoisena eli ensimmäisenä. Ja me uskovaiset seuraamme kerran perässä. On pää ylös noussut ja nostaa myös mun, se riemu on sieluni armahdetun.
Johanneksen evankeliumi:
11:25 Jeesus sanoi hänelle: ”Minä olen ylösnousemus ja elämä; joka uskoo minuun, se elää, vaikka olisi kuollut.
Jeesus, kuoleman Voittaja!
Vaikka kristityt kuolevat, he eivät ole kuolleet, vaan he nukkuvat, jopa nukkuvat niin vienosti, että Kristus voi heidät yhdellä sanalla herättää. Martti Luther, Huonepostilla, s. 635, SLEY, 1945.
Jeesus sanoi Lasaruksestakin: ”Ystävämme Lasarus nukkuu, mutta minä menen herättämään hänet unesta”. (Joh. 11:11). Jeesus huusi suurella äänellä: ”Lasarus, tule ulos!” (Joh. 11:43-44). Ja Lasarus käveli ulos haudasta, vaikka oli maannut haudassa neljä päivää.
Samoin Jeesus sanoi synagoogan esimiehen Jairuksen tyttärestä: ”Lapsi ei ole kuollut, vaan nukkuu. … ”Ja hän tarttui lapsen käteen ja sanoi hänelle: ”Talita kuum!” Se on käännettynä: Tyttö, minä sanon sinulle, nouse.” (Mark. 5:39, 41). Ja lapsi tietysti nousi heti ylös! Jeesus myös herätti kuolleista Nainin lesken ainoan pojan ainoastaan sanomalla: ”Nuorukainen, minä sanon sinulle, nouse.” (Luuk. 7:14).
Mikäpä muukaan kuin ylösnousemus olisi motivoinut varhaiskritittyjä julistamaan evankeliumia kirjaimellisesti henkensä uhalla.
Nykylänsimaalasililla alkaa kuitenkin olevan enemmän uskoa jälleensyntymisiin ja muihin ”henkimaailman” uskomuksiin – uskomukseen, että ”henkinä tai enkeleinä” jossain avaruuksissa tai planeettamme ilmapiirissä eri tavoin seikkailisimme – kuin varsinaiseen ylösnousemukseen, vieläpä ruumiin sellaiseen, kuten apostolisessa uskontunnustuksessa on ilmaistu.
Nykyään kansankirkossa valtaa alaa myös näkemys kaikkien taivaaseen pääsystä. Luin tunnetun papin ja eksegeetin Kari Kuulan pyhäinpäivän saarnan. Sanoin hänelle, että siitä saa vähän sellaisen käsityksen kuin kaikkien pelastumisesta. Hän vastasi: ”Se on mahdollista. Sitä kuuluu rukoilla. Ja toivoa. Etenkin pyhäinpäivänä.” Vastasin: ”Raamatun mukaan taivaaseen pääsevät vain uskovaiset. Taivaassa ovat siis sinun mukaan myös kaikista jumalattomimmat pahuuden edustajat?” Hän vastasi: ”Nyt on pyhäinpäivä. Ei väitellä tällaisista. Pyydän.” Vastasin: ”OK.”
Jo Antti Kylliäinen kirjoitti kirjan ”Kaikki pääsevät taivaaseen”. Evankelisessa liikkeessä vaikutti vajaa kolmekymmentä vuotta sitten Teijo Lusa, joka kannatti samaa oppia. Nykyään tämän opin ehkä tunnetuin edustaja Suomessa on Petri Tikka. Myös Olli Valtonen edustaa tätä oppia. Lisäksi esim. Jouko Piho, joka on tunnettu kaikenlaisista profetioistaan, kuuluu tähän porukkaan.
Kyllä kristitty ja Jumala haluaa kaikkien ihmisten pelastuvan Raamatun mukaan (Ks. esim. 1. Tim. 2:4), ja ”niin on Jumala maailmaa eli kaikkia rakastanut” (Joh. 3:16), mutta Paavalikin sanoo: ”Usko ei ole joka miehen.” (2. Tess. 3:2). ”Usko Herraan Jeesukseen, niin sinä pelastut.” (Apt. 16:31)
Joku on sanonut ylösnousemuksemme jo tapahtuneen enemmän kuin puoleksi. Ja uskovaisen toinen jalka on jo haudan ulkopuolella.
Lutherin lausuma tuo jo enemmän kuin puoleksi tapahtunut ylösnousemuksemme.
On tärkeää pitää saarnatessakin kiinni siitä, että ”se, joka uskoo pelastuu”, rohkaista luottamaan valmiiseen syntien sovitukseen ja ylösnousemukseen ja jättää Jumalan huoleksi se, kuka sitten uskoo ja ei usko.
Paljon on jo lahjoitettu Jumalan lapsille vaikkapa Pietarin kirjeestä :
3Koska hänen jumalallinen voimansa on lahjoittanut meille kaiken, mikä elämään ja jumalisuuteen tarvitaan, hänen tuntemisensa kautta, joka on kutsunut meidät kirkkaudellaan ja täydellisyydellään, 4joiden kautta hän on lahjoittanut meille kalliit ja mitä suurimmat lupaukset, että te niiden kautta tulisitte jumalallisesta luonnosta osallisiksi ja pelastuisitte siitä turmeluksesta, joka maailmassa himojen tähden vallitsee.
Tekstissä pääpaino on ”lahjoittanut ” ja kaiken jo . Ja kirje jatkuu neuvoilla miten elämällä voimme päästä uskossa omistaa jo kaikki lahjat ja lupaukset hänen tuntemisensa kautta .
Tähän kaikkeen tarvitsemme yhteyttä , Kristuksen ruumiin osallisuutta myös ja uskon että tänä aikana kun luopumus ja eksytys on vallalla niin sitä enemmän . Paavali kirjoittaa Kolossan seurakunnalle mielestäni sen tien oppia tuntemaan paremmin Kristus ;
että heidän sydämensä, yhteenliittyneinä rakkaudessa, saisivat kehoitusta omistamaan täyden ymmärtämyksen koko rikkauden ja pääsisivät tuntemaan Jumalan salaisuuden, Kristuksen,
Että tuo voi toteuttaa niin tarvitaan yleisen pappeuden kautta syntyvää yhteyttä , jossa Kristuksen ruumiinjäsenet yhdessä pysyvät apostolien opetuksessa ja keskinäisessä yhteydessä viettävät messua ja rukoilevat . Meidän ihmisten iso este on tulla yhteen on meidän syntisyymme . Kuitenkin me kannamme ristiä monin tavoin ja tarvitaan turvallinen ja rakastava ympäristö jolloin sydämet voivat liittyä yhteen . Jumalanpalvelus on se matalin kynnys missä kohdata oma syntisyys ja pahuutemme ja sen jälkeen kaikki seurakunnallinen toiminta vie ihmisiä lähemmäksi toisia . Vaikka seurakunta elää yleisen pappeuden kautta niin paimen on välttämätön seurakunnissa ja opettaminen on iso asia siinä .
Kristus pyhällä viattomalla elämällään oli täydellisesti kelvollinen kaikessa pyhän Jumalan edessä. Kristus oli täyttänyt Jumalan vaativan lain. Me saammekin nyt uskoa Sanan mukaan, että Jeesus on todella meidän lunastajamme, vapahtajamme, syntien sovittaja. Tämä on sen tähden, että taivaallinen Isä, joka ei tahdo meidän yhdenkään kuolevan synteihimme, vaan että omistaisimme Hänet Isäksemme ja Jeesuksen veljeksemme ja lunastajaksemme. Näin meillä olisi iankaikkinen elämä.
Kristus ja Hänen uskova seurakuntansa, s. 146, Evankelisluterilainen Todistajaseura, 2005.
Rukoillaan juutalaisten puolesta ja siunataan heitä niin kuin kaikkia muitakin kansoja ja ihmisiä. Virressä 501 pyydetään Taivaan Isää siunaamaan koko maailmaa.
Kun Herran Henki sydämen, uskossa uudistaapi, himoja synnin saastaisen, se meissä kuolettaapi.
Vanha virsi, C. O. Rosenius, Vanhurskaana Jeesuksessa, s. 62, Sley, 1976.
Vapautta ja Hengen lahjaa me emme saa millään ansiolla, vaan yksinomaan uskolla; usko yksin näet omaksuu lupauksen, niin kuin Paavali tässä selvästi sanoo: “Ja me niin uskon kautta”, emme tekojen kautta, “saisimme luvatun Hengen”. Gal. 3:14.
Martti Luther, Galatalaiskirjeen selitys, s. 352, Sley, 1957.
Efesolaiskirje:
1:13 Hänessä on teihinkin, sittenkuin olitte kuulleet totuuden sanan, pelastuksenne evankeliumin, uskoviksi tultuanne pantu luvatun Pyhän Hengen sinetti.