Saksan luterilaiset, reformoidut ja unioidut maakirkot perustivat toisen maailmansodan päätyttyä yhteenliittymän, joka sai nimekseen Evangelische Kirche in Deutschland (EKD), Evankelinen kirkko Saksassa. Kirkkoliittymän tai -yhtymän perustava kokous pidettiin Württenbergin maakirkon piispan Theophil Wurmin aloitteesta 31.8.1945 Hessenin Treysassa. Kirkkojärjestys hyväksyttiin vuonna 1948 Eisenachissa.
80-vuotiaan EKD:n sivuilla kerrotaan kirkkoliittymän historiasta.
Saksassa maan perinteiset kirkot, siis katolinen kirkko ja eri protestanttiset kirkot, ovat jo vuosikymmenien ajan menettäneet jäseniään. EKD:n yhteinen jäsenmäärä oli viime vuoden lopussa hieman alle 18 miljoonaa. Siihen kuuluu näin ollen hieman yli viidennes Saksan asukkaista. Vielä vuonna 1961 oli EKD:n jäsenkirkkojen yhteinen jäsenmäärä lähes 29 miljoonaa. Vuonna 1989 se oli pienentynyt 25 miljoonaan.
Saksojen yhdistymisen vuoksi EKD:n jäsenkehitys on toisaalta ollut eräänlaista vuoristorataa. EKD:hen liittyi 1990-luvun alussa vanhoja maakirkkoja entisen Itä-Saksan alueelta, joka on ollut luterilaisuuden vanhaa ydinseutua. Siksi vuonna 1992 EKD:ssa oli jälleen yli 28 miljoonaa jäsentä. Mutta vuonna 2003 jäsenmäärä oli jälleen painunut alemmaksi, ollen vajaat 26 miljoonaa.
Vertailun vuoksi: myös katolinen kirkko Saksassa on menettänyt jäseniään. Vuonna 1961 Länsi-Saksassa oli vajaat 25 miljoonaa katolilaista. Nykyisin yhdistyneessä Saksassa heitä on hieman alle 20 miljoonaa. Molemmat valtakirkot ovat viime vuosina menettäneet vuosittain satoja tuhansia jäseniä kirkosta eroamisten vuoksi. Syyt ovat samankaltaiset kuin kaikkialla muuallakin Euroopassa. Maallistumisen ja vähäisen syntyvyyden vuoksi esimerkiksi kastettujen määrät ovat tällä vuosisadalla romahtaneet, jos lukuja vertaa viime vuosisadan lopun tilastoihin. Vaikka kielteisen kehityksen käyrät näyttävät paikka-paikoin oikenevan kirkoille suotuisammiksi, ovat saksalaiset kirkonjohtajat jo pitkään puhuneet kriisistä.
Samaan aikaan eräiden muiden uskontojen kannattajamäärät ovat Saksassa lisääntyneet nopeasti: muslimeja on maassa nyt noin 3,5 miljoonaa. Lähes puolet Sakasan 83 miljoonasta asukkaasta ei nykyisin kuulu mihinkään uskontokuntaan.
EKD:N JÄSENKIRKKOJEN piirissä on teologisesti monissa kysymyksissä erilaisia näkemyksiä ja painotuksia. Voittopuolisesti kirkkoliittymää voidaan pitää liberaaleja näkemyksiä painottavana. Naisten vihkiminen papeiksi on mahdollista kaikissa 80 jäsenkirkossa ja saman sukupuolen avioliittoja voidaan solmia kirkollisesti lähes kaikissa jäsenkirkoissa.
Nyt 80-vuotiaalla EKD:llä on oma keskushallinto ja synodi. EKD:n tekee erikoiseksi se, että sen sisällä toimii tunnustuspohjaltaan erilaisia historiallisia maakirkkoja. Jäsenkirkkoja on nyt 20, joista kymmenen on unioituja, kahdeksan luterilaisia ja kaksi reformoituja. Unioiduissa maakirkoissa on seurakuntia, jotka ovat tunnustukseltaan luterilaisia, reformoituja tai yleisprotestanttisia. Yksityiskohdissaan maakirkkojen sisäiset tunnustukselliset piirteet voivat joissakin tapauksissa olla mm. historiallisista syistä hieman monimutkaisia. EKD:n sisällä eri maakirkkojen jäsenillä on kaikkialla ehtoollisyhteys.
EKD:n luterilaiset maakirkot kuuluvat myös tunnustukseltaan luterilaisten Saksan kirkkojen yhteenliittymään VELKD:hen (Vereinigte Evangelisch-Lutherische Kirche Deutschlands).
Saksalaisen protestanttisuuden yhdistävänä organisaaationa EKD on ollut ja on hyvin merkittävä. Se on muun ohessa myös huomattava toimija diakoniassa ja kansainvälisessä avustustoiminnassa.
Saksan uskonnollista jakaumaa kuvaavan grafiikan voit nähdä täällä.
Lue myös:
Ilmoita asiavirheestä