Lestadiolaisen herätysliikkeen viimeinen suuri jako tapahtui 1930-luvulla. Emeritusprofessori ja herätysliiketutkija Jouko Talosen uutuuskirja Kun herätysliike hajosi tarkastelee tätä prosessia, jonka tuloksena vanhoillislestadiolaisuuden hajaannuksessa muodostui myös rauhansanalainen lestadiolaisuus.

Talosen tietokirja käsittelee kolmea kokonaisuutta, jotka ovat hajaannuksen tausta (1900–1931), hajaannuksen tapahtuminen (1932–1935) ja sen jälkikaiut (1936–1952).

Kirja käsittelee aihettaan tarkasti havainnoiden. Hajaannus ei Talosen mukaan ollut mikään yksi tapahtuma, vaan monen vuoden prosessi. Sen alkujuuret veivät Pohjois-Amerikan lestadiolaisuuden aikaisempiin jakautumisiin, jotka säteilivät Pohjolaan. Keskeinen teologinen kiistanaihe oli vanhoillislestadiolaisuuden tiukka seurakuntaoppi. Oli myös muita eroon vieneitä kehityskulkuja.

Jakautuminen sinetöityi SRK:n Oulun vuosikokouksessa 1934. Lopputuloksena muodostui myös kaksikielinen lestadiolaisuuden suunta rauhansanalaisuus.

1945–1946 yritettiin vielä vanhoillislestadiolaisuuden ja Rauhan Sanan suunnan välille yhteisissä kokouksissa sovintoa, mutta turhaan. Talonen luonnehtii asiaa näin: ”Prosessissa oli mukana keinotekoista dogmaattista akrobatiaa ja uskonnollisia kuperkeikkoja, vaikka monien tavoite ja pyrkimys sovinnosta oli epäilemättä vilpitön ja aito.”

Kirjan runsas ja osin ainutlaatuiseksi luonnehdittava mustavalkoinen kuvitus antaa onnistuneesti tekstille lisäarvoa. Kirjassa ei ole lähdeviitteitä, kirjan lopussa kuitenkin lähde- ja kirjallisuusluettelo sekä henkilöhakemisto.

Kun herätysliike hajosi on onnistunut tietokirja aiheestaan. Se on myös välttämätöntä luettavaa jokaiselle, joka pyrkii hahmottamaan lestadiolaisen herätysliikkeemme kehitystä ja koko kuvaa tänään.

Jouko Talonen: Kun herätysliike hajosi. Vanhoillislestadiolaisuuden hajaannus ja Rauhan Sanan ryhmän synty 1932–1935. Väyläkirjat 2025. 168 sivua.