Virossa tehtiin lauantaina paikallista kirkkohistoriaa: maan pienessä katolisessa hiippakunnassa julistettiin autuaaksi neuvostoliittolaisessa vankilassa vuonna 1942 marttyyrina kuollut Viron katolinen piispa Eduard Profittlich S.J. Tallinnan Vapauden aukiolla pidetyn messun toimitti Wienistä tilaisuuteen saapunut kardinaali Christoph Schönborn.
Messussa oli mukana useita ekumeenisia vieraita, muun muassa Viron evankelis-luterilaisen kirkon arkkipiispa Urmas Viilma. Messuun osallistui myös Viron presidentti Alar Karis.
Eduard Profittlichin elämänvaiheista kirjoittaa esimerkiksi katolinen hiippakuntalehti Fides.
Myöhemmin jesuiittoihin liittynyt Profittlich syntyi vuonna 1890 Saksan Reininmaalla. Hän opiskeli teologiaa Saksassa ja Alankomaissa, jälkimmäisessä jesuiittojen oppilaitoksessa. Ensimmäisessä maailmansodassa hän palveli Saksan armeijassa lääkintäjoukoissa. Papiksi hänet vihittiin vuonna 1922. Sen jälkeen hän jatkoi opintojaan Puolassa, missä hän suoritti tohtorin tutkinnot teologiassa ja filosofiassa Krakovan Jagellonica-yliopistossa.
Vuonna 1931 hänet siirrettiin papiksi Viroon, missä hän sittemmin toimi elämänsä loppuun saakka. Vuonna 1936 hänet vihittiin piispaksi.
Neuvostoliiton miehitettyä Viron 17. kesäkuuta 1940 lähes kaikki papit pidätettiin. Viron kansalaisuuden ottanut Profittlich, joka Fides-lehden mukaan olisi voinut palata kotimaahansa Saksaan, päätti jäädä Viroon pysyäkseen uskoviensa luona. Hänet pidätettiin 27. kesäkuuta 1941 ja karkotettiin sisä-Venäjälle Kiroviin, missä hän joutui toistuvien kidutusten kohteeksi. Hän sai neuvostoviranomaisilta kuolemantuomion, mutta kuoli kärsimyksiensä vuoksi vankilassa jo ennen tuomion täytäntöönpanoa 22. helmikuuta 1942.
Profittlichin marttyyriutta voidaan Fides-lehden mukaan perustella ex parte persecutoris (vainoajien taholta) sillä, että hänen pidätyksensä johtui kommunistihallinnon voimakkaasta uskonnonvastaisesta asenteesta, mikä käy selvästi ilmi hänen kuulustelupöytäkirjoistaan. Hänen tappamisensa ensisijainen motiivi oli siis odium fidei – viha uskoa kohtaan. Kuulustelupöytäkirjoista käy selvästi ilmi hänen uskonsa sekä hänen näkemyksensä ihmisarvosta ja vapaudesta, jotka olivat jyrkässä ristiriidassa kommunistisen ideologian kanssa.
Mitä tulee marttyyriuden muodolliseen tunnustamiseen ex parte Servi Dei (Jumalan palvelijan taholta), Fides-lehden mukaan hän tiesi jäävänsä Viroon omasta tahdostaan ja ymmärsi siihen liittyvät vaarat, erityisesti saksalaisen syntyperänsä vuoksi.
Autuaaksijulistaminen eli beatifikaatio on katolisessa kirkossa kolmas vaihe neliportaisella tiellä, jonka päässä odotta kanonisointi eli pyhimykseksi julistaminen.
Katolinen kirkko on Virossa hyvin pieni uskontokunta. Sillä on 1,3 miljoonan asukkaan maassa noin 7 000 jäsentä. Virolaisten ohella kirkkoon kuuluu myös Virossa asuvia liettualaisia ja puolalaisia. Viron katolinen piispa on ranskalaissyntyinen Philippe Jourdan.
Lue myös:
Katso tästä Viron yleisradion uutinen ja video Eduard Profittlichin autuaaksijulistamismessusta.
Viron presidentti jätti toistamiseen vahvistamatta kirkkolakiin kaavaillut muutokset
Ilmoita asiavirheestä