Piispa Jari Jolkkonen: Kirkkomme ei hyväksy antisemitismiä eikä palestiinalaisiin kohdistuvaa rasismia

Piispa Jari Jolkkonen. Kuva: Olli Seppälä

Kuopion hiippakunnan piispa Jari Jolkkonen otti kantaa Gazan tilanteeseen tänään alkaneen piispainkokouksen avajaispuheessaan. Jolkkonen asettui puheessaan vastustamaan sekä antisemitismiä että palestiinalaisiin kohdistuvaa rasismia.

Jolkkonen toteaa, että Hamasin terrorihyökkäys lokakuussa 2023 oli pahin antisemitistinen hyökkäys sitten toisen maailmansodan.

— Tekisi mieli sanoa sitä eläimelliseksi, mutta sellainen tuntuisi loukkaukselta eläimiä kohtaan, hän sanoi.

Jolkkonen huomautti, monille ei-juutalaisille Hamasin hyökkäyksessä kyse oli terroriteosta, jossa kuoli 1200 ihmistä ja 245 vietiin panttivankeuteen. Monet israelilaiset taas katsovat hyökkäystä nimenomaan Holokaustin ja vuosisataisen antisemitismin läpi.

— Siksi hyökkäys on israelilaiselle yhteiskunnalle niin traumaattinen kokemus, Jolkkonen analysoi.

Antisemitismi on kasvussa Suomessa ja länsimaissa. Jolkkonen totesi Suomen evankelis–luterilaisen kirkon tuomitsevan antisemitismin yksiselitteisesti sen kaikissa muodoissaan.

Toisaalta Jolkkonen muistutti puheessaan, että suomalainen media, poliittiset puolueet ja koko maailma näyttää unohtaneen Pyhällä maalla elävät kristityt.

— He ovat asuneet alueella 2000 vuotta. He edustavat alkuseurakuntaa ja jatkavat sen elämää.

Kristittyjen määrä on palestiinalaisalueilla romahtanut 20 prosentista alle yhteen prosenttiin. Gazassa heitä asui tuhat, mutta osa on kuollut Israelin pommituksiin. Jolkkonen muistutti Suomen evankelis-luterilaisen kirkon tuomitsevan myös palestiinalaisiin kohdistuvan rasismin.

JOLKKONEN TOTESI ymmärtävänsä Israelin tarpeen vapauttaa panttivangit ja puolustaa maataan. Hän ymmärtää senkin, miten vaikeaa sotilaiden on taistella tunneleissa ja siviilien sekaan piiloutuneita terroristeja vastaan.

— Silti liika on liikaa, hän sanoi ja totesi ettei sota enää ole oikeutettua, koska Hamasin sotilaallinen rakenne on lyöty, eivätkä Israelin strategiset tavoitteet edellytä siviilien näännyttämistä tai etnistä puhdistusta.

Jolkkonen muistutti, että toisen maailmansodan kauhujen jälkeen ihmisoikeuksista tuli osa kansainvälistä oikeutta. Se on yhteisen juutalais–kristillisen perinteen vaikutusta. Tapa, jolla Israelin hallitus kohtelee miljoonia palestiinalaisia, ja aivan erityisesti Gazan lapsia, naisia ja vanhuksia, on Jolkkosen mukaan ristiriidassa ihmisen jumalakuvaisuuden kanssa.

Israelin hallitus ja Hamas pyrkivät Jolkkosen mukaan samaan päämäärään: poistamaan toisen kansanryhmän kokonaan Jordanjoen ja Välimeren väliseltä alueelta. Siksi Jolkkosen mielestä tarvitaan ulkopuolista painostusta rauhan aikaan saamiseksi.

— Rauha ei synny kummankaan osapuolen tuhoamisella. Se syntyy vain, kun kaikki tunnustavat, että israelilaisilla ja palestiinalaisilla, juutalaisilla, kristityillä ja islamia tunnustavilla on oikeus omaan kertomukseen, läsnäoloon, turvallisuuteen, perusoikeuksiin ja ihmisarvoiseen kohteluun Jordanin ja Välimeren välisellä alueella, Jolkkonen päätti puheensa.

Lue piispa Jari Jolkkosen avajaispuhe kokonaan tästä.

Ilmoita asiavirheestä

Tutustumistarjous uusille asiakkaille!

Pääsy kaikkiin Kotimaa.fi artikkeleihin vain 1€ kuukausi. Kuukauden jälkeen tilaus jatkuu automaattisesti 9.90€/kk. Voit lopettaa tilauksen milloin tahansa, ennen seuraavan laskutuskauden alkua.


Edellinen artikkeliYhteinen paine ajaa herätysliikejärjestöjä yhteisrintamaan
Seuraava artikkeliInkoon seurakunta suojeli Itämeren koralliriutaksi kutsutun meriajokasniityn

Ei näytettäviä viestejä