Kun kokkolalainen musiikinopettaja Henna-Maria Harju kuunteli vaunulenkillä pastori Jukka Norvannon raamattuopetusta, hän koki Jumalan sanovan hänelle jotakin.
– Hän antoi päähäni ajatuksen, Harju muotoilee.
Olisi ryhdyttävä tekemään kristillisiä lastenlauluja.
– Epäilin vähän, mitä siitä tulisi. Niitä lähti kuitenkin heti syntymään.
Vuoden 2021 aikana lauluja valmistui iso pino. Muusikot Olli Sippola ja Ossi Mäki-Reini tulivat mukaan, ja näin syntyi Pienlähettiläs-yhtye.
– Ensimmäisissä treeneissä mietittiin, kuka soittaisi mitäkin, Harju kertoo.
Hän soittaa itse esimerkiksi kitaraa, viulua, mandoliinia, pianoa ja ukulelea. Pienlähettiläässä Harju on pääsolisti. Yhtye on tähän mennessä tehnyt levyt Mannaa (2023) ja Sopivasti suolaa (2025) ja yli 50 keikkaa paikallisseurakunnissa ja eri järjestöjen tilaisuuksissa.
HARJU KERTOO, että laulut kumpuavat paljolti omasta äitiydestä. Harjun perheessä on kolme lasta, 12-, 10- ja 4-vuotiaat.
– Lasten maailma on joka päivä läsnä. Mietin, miten kerron heille innostavasti ja hauskasti kristinuskon perusasioita. Kasteessa-biisiä kirjoittaessani keksin, että kasteessa saa ”vahvan suojapuvun”. Yritin luoda kielikuvan, jonka lapset ymmärtäisivät. Siinä laulussa ollaan homman ytimessä.
Myös arjen askareet ovat läsnä Pienlähettilään musiikissa. Mennään-niminen laulu syntyi siitä, kun lapset eivät olisi malttaneet odottaa lähtöä. Moni vanhempi on tokaissut lapsilleen joskus ”mennään, mennään”, ja näin lauletaan myös Pienlähettilään laulussa.
Harjun mukaan tämä sukupolvi menee hukkaan, ellei missään yhteyksissä ole kristillistä kulttuuria.
ERÄS PIENLÄHETTILÄÄN kantavista ideoista onkin se, että kappaleet olisivat myös aikuisten mieleen. Kappaleen on syytä olla miellyttävä, kun se pitää kuunnella sata kertaa peräkkäin.
– Meille on tärkeää tehdä tosi laadukasta musiikkia, Harju vakuuttaa.
Harjun tarve tehdä lastenlauluja nousee myös huolesta.
– Olen äiti, ja huoli suomalaisten lasten kristillisestä kasvatuksesta painaa niskassani. Se saa minut toimimaan. Kaikista paikoista, joissa lapset normaalisti ovat, on karsittu Jeesus pois, hän kärjistää, mutta ei kovin paljon.
Harju tarkoittaa kouluja ja päiväkoteja. Loppuvuodesta 2024 Hämeenlinnan kaupunki määrättiin maksamaan uskonnottomalle lapselle 1 500 euroa siitä, että hän altistui koulussa Pekka Simojoen musiikille. Noin viikkoa myöhemmin ”Uudellamaalla sijaitsevan peruskoulun” barokkikonsertti peruttiin sen sisältämien yllättävien uskonnollisten viitteiden vuoksi. Kyseessä oli Georg Friedrich Händelin Messias-oratorio.
Harjun mukaan tämä sukupolvi menee hukkaan, ellei missään yhteyksissä ole kristillistä kulttuuria. Seurakunnilla on päiväkerhoja, kymppisynttäreitä ja kouluvierailuja, mutta miten paljon niissä voidaan puhua Raamatun asioista, joista lapset saisivat uskon siemenen?
– Tämä rapauttaa kristillistä kasvatusta Suomessa. Se on huonolla tolalla jo nyt, yksin vanhempien ja isovanhempien varassa.
Hän arvelee, että kristinuskon sisältöä pelätään.
– Sillä tavalla hukataan kaikki hyvä, mitä meillä on. Mitään neutraaliuden tilaa ei ole olemassakaan.
”Niissä paikoissa, joissa lastenkulttuuriin panostetaan, seurakunta kasvaa.”
LASTENKULTTUURIN VAALIMINEN on Harjun mukaan tärkeää myös seurakunnille. Niissä paikoissa, joissa lastenkulttuuriin panostetaan, seurakunta kasvaa. Pitäisi työskennellä sen eteen, että koko perhe voi tulla esimerkiksi messuun, jonka pitäisi olla sellainen, että se kiinnostaa kaikenikäisiä.
– Jeesushan pitää lasta uskon esikuvana. Meidän aikuistenkin pitäisi suhtautua niin, että ota minut syliin, Jeesus. Me tarvitsemme sitä luottavaisuutta, joka lapsilla on.
Harjun perheessä kristillistä kulttuuria on tietenkin harrastettu musisoiden.
– Lapseni laulavat muun muassa juuri julkaistulla Pienlähettilään Sopivasti suolaa -albumilla. Lapset tykkäävät kuulla toisten lasten laulua, ja se on myös aikuisille koskettavaa.
Perheen lapsia viedään myös pyhäkouluun ja lastenleireille.
Vuosi sitten Harju lopetti päivätyönsä musiikinopettajana ja ryhtyi yrittäjäksi. Pienlähettilään lisäksi hän vaikuttaa esimerkiksi Maksetut Viulut -yhtyeessä. Hiljattain Harju julkaisi yhdessä muusikko Juhani Tikkasen kanssa Soivat hengelliset lastenlaulut -kirjan. Se oli innovaatio, jota ei Suomessa ollut aiemmin toteutettu. Soivassa kirjassa nappia painamalla alkaa säestys ja sitten lauletaan mukana.
”Haluaisin, että kristillistä taidetta voisi tehdä rohkeasti, ja että kaikissa kutsumuksissa voisi toimia oman vakaumuksensa pohjalta.”
VIIME VUODEN Glow-festivaaleilla Harju palkittiin edesottamuksistaan Tulevaisuuden suunnannäyttäjä -palkinnolla.
– Glow-gaala oli iso buusti suomalaisille gospelin tekijöille, ja minulle palkinnon voittaminen oli henkilökohtaisesti rohkaisevaa. Kun Jumala oli minut repäissyt täyspäiväiseksi gospelmuusikoksi, oli hienoa, että se huipentui näin. Se on tuonut lisää töitä ja näkyvyyttä.
Minkälainen suunnannäyttäjä hän sitten haluaa olla?
– Olemme kansakuntana hukanneet kristillistä perintöämme. Haluaisin, että kristillistä taidetta voisi tehdä rohkeasti, ja että kaikissa kutsumuksissa voisi toimia oman vakaumuksensa pohjalta.
Harju toivoo, että yhä suurempi joukko löytäisi turvan, toivon, ilon ja rauhan syntien anteeksiantamuksesta. Sitä niin moni kaiken pahoinvoinnin keskellä kaipaa.
– Vanhemmille on annettava työkaluja siihen, miten viedä kristillinen sanoma omille lapsille ilman tuputtamista. Juuri tähän olemme Pienlähettilään kanssa pyrkineet.
Lue myös:
Glow-festivaali järjestetään jälleen Tampereella — Jaakko Löytylle elämäntyöpalkinto
Ilmoita asiavirheestä