Mikkelin Päämajasymposium käsitteli aihetta, joka on poikkeuksellisen vahvasti ihmisten mielissä ja puheissa: turvallisuutta. Symposium järjestettiin Mikkelin Musiikkijuhlien yhteydessä 8.8.

Tilaisuuden pääpuheenvuoron eli niin sanotun Mannerheim-luennon piti entinen ulkoministeri, kansanedustaja Pekka Haavisto. Hän palautti mieliin marsalkan poikkeuksellisen vaiherikkaita elämänvaiheita.

– Jokainen voi löytää Mannerheimista itselleen sopivia tavoitteita ja esikuvia. Jokainen voi kulkea Mannerheimin tietä – ja jokaisella on sinne pääsy, Haavisto kiteytti.

KOTIMAAN HAASTATTELUSSA kriisien selvittäjänä tunnettu Haavisto kertoi miettivänsä nykytilanteessakin paljon rauhaan liittyviä asioita.

– Ajattelen sitä hyvin kohdennetusti. Pohdin esimerkiksi sitä, missä Ukrainan, Lähi-idän, Sudanin tai Myanmarin rauhanprosesseissa mennään.

Haavisto muistutti siitä, että uskonnollisilla johtajilla on usein ollut merkittävä rooli rauhan rakentamisessa.

– He pystyvät vaikuttamaan hyvin paljon ihmisten käyttäytymiseen. Uskonnolliset johtajat pystyvät esimerkiksi dumppaamaan vihapuhetta, joka usein edeltää konflikteja.

Pekka Haavisto ei näe hyvänä asiana sitä, että Suomi on jälleen karsimassa esimerkiksi sote-järjestöjen rahoitusta.

– Nyt päällä olevat monet kriisit vaikuttavat totta kai ihmisten mielialoihin. Jos esimerkiksi mielenterveyspalveluita vähennetään, niin se ei tee hyvää kriisinkestävyydellemme.

Ulkopolitiikan konkari huomauttaa, että kriisit ulottuvat niin monelle elämän sektorille, että kansalaisosaamista ja -tietoisuutta voisi kytkeä asiaan enemmänkin mukaan.

– Voisimme tässä ottaa mallia Ruotsista, jossa on pitkään toiminut Folk och Försvar -järjestö. Siinä on mukana hyvin laajasti erilaisia toimijoita aina paikallisesta Luonnonsuojeluliitosta lähtien.

LUONNOLLISESTI MYÖS leikkaukset kehitysyhteistyömäärärahoihin saavat Haavistolta kovaa kritiikkiä.

Globaalin etelän tilanteen hyvin tunteva kansanedustaja huomauttaa, että kolonialistisen perinnön rasittamilla eurooppalaisilla on kova paikka selittää, mitä he pystyvät alueen maille tarjoamaan.

Kilpailijoitakin on. Esimerkiksi Kiina on Afrikan eri maissa hyvinkin aktiivinen toimija.

– Sudanissa kysyin eräältä ministeriltä, millainen on maahanne tulevien kiinalaisten hissipuhe. Hän mainitsi siihen sisältyvän kolme asiaa.

Ensin kiinalaiset kertovat, miten he ovat ratkaisseet hurjan väestönkasvunsa ja seuraavaksi sen, miten he ovat saaneet taloutensa vahvaan nousuun.

Ekologisten ratkaisujen puolella Kiinalla on puolestaan meriittinään muun muassa maailman halvimmat aurinkopaneelit ja tuulivoimalat.

– Tämän listan kerrottuaan sudanilaisministeri kysyi minulta, mikä sitten on teidän eurooppalaisten hissipuhe? Mitä me pystymme tarjoamaan näiden Kiinan kolmen pointin rinnalle?

EU:N KANSAINVÄLISISTÄ kumppanuuksista vastanneen komisaarin tehtävät viime vuoden lopussa jättänyt Jutta Urpilainen nosti Mikkelissä esiin muun muassa luottamuksen merkityksen kokonaisturvallisuuteen.

Hän arvioi, että perinteinen luottamuskulttuuri on ollut suomalaisille yksi vahva turvallisuuden tuottaja.

– Viime vuosien aikana luottamuksessa on kuitenkin tapahtunut murentumista. Yhtenä syynä on yhteiskunnan polarisaation lisääntyminen. Kielenkäyttö varsinkin sosiaalisessa mediassa on tosi kovaa.

Urpilainen tuntee jo komissaarin työnsä kautta hyvin globaalin etelän tilanteen.

Hänen mukaansa Suomen useiden muiden maiden tavoin toteuttamat kehitysyhteistyön leikkaukset lisäävät maailman eriarvoisuutta.

– Maailman ihmisistä reilut yksi miljardi asuu länsimaissa. Sillä on meillekin merkitystä, miten ne noin seitsemän miljardia muuta ihmistä elävät.

Ex-komissaari ennustaa vaikeita tilanteita jatkossa syntyvän, mikäli vauraat maat eivät kanna asianmukaisesti vastuutaan.

– Jos oikeasti haluamme ennaltaehkäistä uusia sotia, pandemioita ja hallitsematonta muuttoliikettä, niin meidän on välttämätöntä huolehtia siitä, että myös kehittyvissä maissa olisi mahdollisimman suotuisat elinolosuhteet ja kyky rakentaa tulevaisuutta.

MAAILMAN TILANNE on juuri nyt poikkeuksellisen karu, mutta optimistina Jutta Urpilainen uskoo silti parempaan tulevaisuuteen.

– Ajattelen, että meidän kristittyjen vahvuus tässä ajassa on olla niitä toivon sanoittajia.

Urpilainen näkee erityistä tarvetta kansainväliselle rauhanliikkeelle. Se tasapainottaisi voimakasta panostusta puolustukseen.

– Varautuminen sotilaallisesti on ymmärrettävää, koska turvallisuusympäristö on muuttunut. Sen rinnalla tarvitaan kuitenkin myös näköalaa rauhasta.

Jutta Urpilainen esittää haastattelun lopuksi yhden toiveen maamme evankelisluterilaiselle kirkolle.

– Monen vuoden ulkomailla olon jälkeen minusta tuntuu siltä, että Suomen ilmapiirissä korostuu toivottomuus ja myös pelko. Kirkon rooliin sopisi minusta hyvin toivon ja luottamuksen ilmapiirin rakentaminen.

MIKKELIN HIIPPAKUNNAN piispa Mari Parkkinen pitää tärkeänä sitä, että evankelisluterilainen kirkko on mukana Päämajasymposiumin kaltaisessa korkean profiilin turvallisuusfoorumissa.

– Kirkko on tietysti globaali toimija, mutta erityisesti tässä ajassa sen tulee puhua sisäisestä turvallisuudesta, henkisestä ja hengellisestä resilienssistä.

Tilaisuuden paneelikeskustelussa Parkkinen muistutti siitä, kuinka tärkeässä asemassa normaaliajan pitkäjänteinen toiminta on silloin, kun joku kriisi iskee.

– Yhteisellä työllä olemme rakentaneet hyvän yhteiskunnan. Se on tutkitustikin maailman vakain ja onnellisin. Tässä ollaan kristillisyyden ytimessä, kyse on lähimmäisenrakkaudesta.

”Teemme toivon työtä. Se konkretisoituu ruohonjuuritasolla esimerkiksi yhteisöruokailuissa.”

PIISPA PARKKINEN näkee kirkon jo nyt tekevän paljon yhteiskuntarauhan hyväksi. Etulinjassa on vahva ja kansalaisten arvostama diakoniatyö, jolla ehkäistään myös eriarvoisuuden kasvamista.

Kirkko on läsnä lähes joka paikassa ja kohtaa vuosittain valtavan määrän erilaisia ihmisiä.

– Teemme toivon työtä. Se konkretisoituu ruohonjuuritasolla esimerkiksi yhteisöruokailuissa.

Yhtenä teemana Mikkelin Päämajasymposium pohti myös sitä, miten monien haasteiden keskellä kamppailevan Itä-Suomen turvallisuudesta huolehditaan.

Mikkelin piispa näkee alueen ihmiset aivan keskeisenä voimavarana myös silloin, kun fokuksessa on turvallisuus.

– Me ihmisethän täällä Itä-Suomessa elämme arkeamme. On todella tärkeää, että vahvistamme omaa toimijuuttamme. Parempi tulevaisuus rakennetaan täälläkin yhdessä.

Lue myös:

Loviisan rauhanpalkinto Tiit Salumäelle Viron ja Suomen yhteyksien rakentamisesta

Ilmoita asiavirheestä