Kasvatustieteen dosentti Elina Kuusisto haluaa tutkimustyöllään tukea muun muassa luokanohjaajia eli yläkoulun luokanvalvojia heidän vaativassa kasvatustyössään kohti hyviä elämänpäämääriä. Hän on ilahtunut signaaleista, jotka näyttävät yhä useamman nuoren etsivän elämänpäämääriään kristinuskosta.
1. Mikä on hyvä elämänpäämäärä?
– Se on tavoite, joka on ihmiselle henkilökohtaisesti merkityksellinen ja johon hän on pitkäaikaisesti sitoutunut. Se on myös toimintaa, ei siis pelkkää ajattelua tai unelmointia. Se palvelee tai hyödyttää muita ihmisiä, ympäristöä ja yhteiskuntaa.
– Hyvä elämänpäämäärä voi olla vaikka ilon tuottaminen musiikilla tai vapaaehtoisena toimiminen ruokapankissa. Itsen ulkopuolelle suuntautuvat elämänpäämäärät lisääntyvät iän myötä ja niihin voi kasvaa. Ne tuovat eniten hyvinvointia myös ihmiselle itselleen.
2. Johdat aiheeseen liittyvää tutkimushanketta Tampereen yliopiston tutkijakollegiumissa. Mitä ryhmäsi tutkii?
– Pari vuotta sitten päättyi projekti, jossa tutkittiin suomalaisten ja hollantilaisten korkeakouluopiskelijoiden elämänpäämääriä. Tämän rinnalla ryhdyimme Tampereen yliopistossa tutkimaan suomalaisia yläkoululaisia. Lähes 900 nuorta osallistui kyselyyn, ja osaa seurattiin kolmen vuoden ajan kyselyillä ja haastatteluilla. Nyt tutkimme ja tuemme yläkoululaisia ja heidän luokanohjaajiaan.
3. Mitä hyötyä tutkimuksesta on?
– Saamme ymmärrystä, jonka avulla pystymme tukemaan kasvattajia heidän tehtävässään. Tieto auttaa esimerkiksi yläkoulun luokanohjaajia eli luokanvalvojia heidän vaativassa tehtävässään tukea nuoria. Vastuu lisääntyy koko ajan, mutta tehtävän ympäriltä puuttuvat rakenteet, lainsäädäntö ja opetussuunnitelman tuki.
– Tehtävään ei ole myöskään saatavilla opettajankoulutusta. Aineenopettajat joutuvat kylmiltään pitämään yhteyttä koteihin ja hoitamaan esimerkiksi mielenterveysongelmia. Luokanohjaajat ovat eturintamassa tunnistamassa ongelmia ja viemässä asioita eteenpäin. Tutkimuksemme tukee muun muassa heitä.
4. Mikä on saanut sinut tutkimaan elämänpäämääriä?
– Olen aina ollut kiinnostunut arvoista ja elämän tarkoituksesta. Näitä kysymyksiä on pohtinut myös Viktor Frankl, joka on inspiroinut minua aina. Hän oli wieniläinen psykiatri, joka joutui toisessa maailmansodassa keskitysleireille ja havainnoi siellä vankeja. Hänen päälöytönsä oli, että ihmiseltä ei koskaan voida viedä hänen vapauttaan valita omaa asennettaan. Jos ihmisellä on itsensä ulkopuolelle suuntautuva päämäärä, se tuo elämään merkityksellisyyden kokemuksen, joka kantaa myös hyvin vaikeissa olosuhteissa.
5. Miten nuorten elämänpäämäärät ovat muuttuneet?
– Haastattelemamme nuoret mainitsivat useimmin onnellisuuden ja hyvän elämän. Hyvä opiskelupaikka, hyvä työ, hyviä ihmissuhteita ja perhe. Harva puhuu terveydestä tai ulkomailla asumisesta, vielä harvempi rahasta tai omaisuudesta. Uskontoon ja politiikkaan liittyviä päämääriä oli vähiten. Eksistentiaaliset asiat tulivat mainituiksi harvoin.
– Viime vuosien rippikoulututkimuksessa uskonnollisuuden merkitys on ilahduttavasti noussut, mutta meidän aineistomme on koottu jo ennen koronaa tai pian sen jälkeen. Harvalle omiin päämääriin liittyvät muut ihmiset ja luonto. Vaikka ilmastokriisi on ollut paljon esillä, näissä vastauksissa tämä ei näy. Nuorilla on kyllä halu auttaa, mutta halu olisi opittava sanoittamaan, jotta se voi johtaa konkreettiseen tekemiseen.
6. Mihin nuoren elämänpäämäärä vaikuttaa?
– Nuoren hyvinvointiin. Jos horisontissa on pitempiaikainen päämäärä, se kantaa vaikeuksien yli ja tuo perspektiiviä. Nyt monilta nuorilta puuttuu päämäärä, jonka varassa jaksaisi ylittää vaikeudet ja nähdä toivoa. Jos pystyy katsomaan horisonttiin, sieltä löytyy myös ymmärrystä siitä, mitkä ovat niitä pieniä askelia, joita nyt voi ja kannattaa ottaa.
7. Miten nuorta voi tukea hyvän elämänpäämäärän löytämisessä?
– Keskustele nuoren kanssa, katso silmiin, kuuntele. Puhu hänen kiinnostuksensa kohteista. Jo yhdellä keskustelulla on pitkäkestoisia vaikutuksia. Turvallinen aikuinen näyttää mallia, mitä on olla rakkauden kohteena ja miten voi rakastaa. Toisaalta monet nuoret odottavat, että asiat järjestyvät aikanaan ja sitä voi rauhassa odotella. Tämä kelluminen voi olla aikuisille
vaikea pala.
Lue myös:
Nuorten miesten hengellisyys rakentuu somessa – Millaista heidän kristillisyytensä on?
Nuorten miesten uskonnollisuus on vuoden uskontouutinen
Ilmoita asiavirheestä