Suomessa on viime vuosikymmeninä nostettu esiin useita 1800-luvun ja 1900-luvun alun naistaiteilijoita, jotka ovat jääneet ”suuren miesten” varjoon. Syy varjoon jäämiselle ei ollut osaaminen tai lahjakkuus, vaan naisen asema ja naisille asetetut rajoitteet niin yhteiskunnassa kuin taidemaailmassa.

Esimerkiksi Helene Schjerfbeck ja Ellen Thesleff ovat olennainen osa suomalaista taidehistoriaa. Mutta heitä ennen oli myös paljon naisia, jotka tekivät taidetta. Heistä taidehistoria on ollut vaitonaisempi.

Ateneumin näyttely Rajojen rikkojat nostaa esiin 1800-luvulla Saksassa opiskelleiden naisten taidetta. Taiteilijan urasta kiinnostuneiden naisten tilanne oli hankala, sillä he eivät saaneet osallistua samaan koulukseen taideakatemioissa miesten kanssa, vaan heille oli erillis- tai yksityisopetusta. Usein myös avioliitto tarkoitti naiselle sitä, että hän sai heittää hyvästit taiteilijahaaveille.

Ateneumin kolmannessa kerroksessa esillä oleva näyttely esittelee naistaitelijoita Pohjoismaista, Baltiasta, Puolasta ja Saksasta. Näyttely on tehty yhteistyössä Düsseldorfin Kunsthpalatsin kanssa.

Fanny Churbergilta on suomalaistaiteilijoista erityisesti esillä useita töitä, joista esimerkiksi Kuutamomaisema (1878) on varsin puhutteleva synkkine pilvineen ja torpan ikkunan valoineen. Erityisesti jää mieleen myös tanskalainen Elisabeth Jerihchau-Baumann, ja tämän työ Italialainen osteria, joka on printattuna myös näyttelytuotteissa.

1800-luvulla naisia rajoittivat aiheet, joiden katsottiin sopivan heille: muotokuvat, lapset, kotipiirin elämä, maisemat ja uskonnolliset aiheet. Uskonnolliset aiheet eivät kuitenkaan ole juurikaan esillä Ateneumin näyttelyssä. Esittelytekstissä mainitaan, että suomalainen Alexandra Frosterus-Såltin maalasi 68 alttaritaulua kirkkoihin. Hänen töitään löytyy muun muassa Törnävältä, Ilmajoelta, Peräseinäjoelta, Jalasjärveltä, Harjavallasta ja Punkalaitumelta.

Rajojen rikkojat on informatiivinen näyttely. Se esittelee 55 taiteilijan töitä, pääosin maalauksia. Oma erikoisuutensa ovat kuvat hämähäkeistä ja muista ötököistä. Ne on tehnyt 1800-luvun puolivälin jälkeen ensimmäinen suomalainen naispuolinen tieteellinen kuvittaja Hilda Olson.

Näyttelyn ensimmäisessä salissa on esillä muotokuvia, myös omakuvia. Näyttelyvieras ikään kuin esitellään taiteilijoille, joiden töitä seuraavissa saleissa esitellään. Muotokuvissakin naisten liikkumavara oli rajattu. Sopivia malleja olivat perheenjäsenet ja ystävät tai lapset.

Rajojen rikkojat on virkistävä ja jopa voimaannuttava näyttely.

Rajojen rikkojat – 1800-luvun matkustavat naistaiteilijat Ateneumissa Helsingissä 24.8. saakka.

Lue myös:

Kasvivärjäystä, naisasiaa ja yrittäjyyttä – Halosen taiteilijasuvun naisten käsityöt esillä Lapinlahdella

Alttarit-näyttely Walleniuksen Wapriikissa suojelee koskemattomuutta