Johann Sebastian Bachin (1685–1750) asema protestanttisen kirkkomusiikin ja barokin säveltaiteen kivijalkana on vankkumaton.
Bach teki keskeisimmin elämäntyönsä Leipzigissa edelleen toimivan Tuomaskuoron kanttorina. Yli 800 vuotta vanhassa maailmankuulussa poikakuorossa laulaa tällä hetkellä 93 nuorukaista.
Näin vahvoja instituutioita puolustetaan usein muuttumattomuuden muurilla. Bach-festivaalien järjestäjät osoittivat tänä vuonna huomattavaa rohkeutta ottamalla tapahtuman teemaksi transformaation, muutoksen ja uudelleen muokkauksen.
Leipzigin lavoilla sekoitettiin surutta barokin hengessä luotuja kirkollisia kantaatteja yhteen vapaan jazzin, svingin, hevirockin ja arabialaisten sävelvälien kanssa.
– Tämänkertaisen Bach-festivaalin teema muodonmuutokset oli minusta erinomaisesti valittu ja korosti Bachin musiikin ajankohtaisuutta erilaisilla tulkinnoilla ja jatkokehittelyillä, festivaalivieras Ina Bockholt sanoo.
Bockholt kuvaa itseään aivan tavalliseksi musiikinystäväksi ja sekakuluttajaksi. Saksan länsirajalta, Münsterin seudulta kotoisin olevalla Bockholtilla on katolinen tausta, mutta hän ei tunne itseään vieraaksi luterilaisen kirkkomusiikin parissa. Hän kertoo käyneensä maksullisissa konserteissa sekä nauttineensa Leipzigin keskustorin avoimista tapahtumista.
– Musiikin taso on kauttaaltaan korkea, ja kun me kuulijat istuimme torin laidalla camping-tuoleillamme, niin syntyi rento ja iloinen ilmapiiri, Bockholt sanoo.
Bachin teosten yhdistäminen jazziin, hevirockiin, persialaisiin instrumentteihin ja itämaisen venyttävään laulutapaan oli hänen mielestään jännittävää.
AIVAN KAIKKI eivät kuitenkaan niele barokin suurmestarin teosten reipasta runtelua kritiikittä.
Suomalainen alttolaulaja Anna Michelsen on opiskellut musiikkia ja esiintynyt Leipzigissa jo vuodesta 2008. Nyt hän laulaa Leipzigin oopperan kuorossa. Hän kuvaa Johann Sebastian Bachin musiikkia sydämenhasiakseen.
– Minusta Bach tarjoaa jotain syvästi inhimillistä ihan jokaiselle ihmiselle. Koraaleissa on aivan uskomatonta hienovireisyyttä, joka tuo Raamatun tekstin selkeästi esiin, Michelsen sanoo.
Bachia itsekin useasti esittäneen alton mukaan Bachin hengellisyys paljastuu siten, että musiikin soidessa ja kuuntelun hetkellä ihminen tunnistaa jonkin sellaisen läsnäolon, joka ei ole tästä maailmasta. Tämä voi olla jopa kokemus Jumalasta.
– Minä kuulen Bachissa aina paljon kaipausta ja syvää rakkautta. Ja samaan aikaan syvää surua tai odotusta.
J.S. Bach oli itsekin muusikko, joka lainaili jatkuvasti elementtejä toisten säveltäjien teoksista sekä kierrätti omia töitään uusissa yhteyksissä ja eri teksteillä varustettuna.
Anna Michelsen sanoo ymmärtävänsä, että Bach-festivaali joutuu etsimään joka vuosi uusia lähestymistapoja ennestään tuttuun musiikkiin.
– Mutta tällä kertaa kuullut yhdistelmät Bachin ja vaikka rockin ja jazzin kanssa samalla lavalla eivät minua henkilökohtaisesti koskettaneet, Michelsen kritisoi.
HUOLI KLASSISEN musiikin yleisökadosta on virinnyt myös Saksassa. Esimerkiksi Leipzigin maailmankuulun Gewandhausin 1 700 paikan salissa on konserteissa alkanut näkyä vapaita paikkoja. Senioriyleisö hupenee vähitellen luonnollista tietä, eikä nuorisoa tule vastaavasti tilalle.
– Elävä musiikki ei voi elää ilman yleisöä. Jos teoksia muuntelemalla ja yhdistelemällä saadaan uutta yleisöä, niin se on kaikki voiton puolella, tenorilaulaja Dan Karlström sanoo.
Leipzigin oopperassa 24 vuotta laulanut menestyksekäs suomalaistaiteilija sanoo itse nauttivansa Bachin esittämisestä tavattomasti.
– Esimerkiksi Johannes-passion laulaminen on tenorille erityisen kivaa, kun saa laulaa vanhojen barokin aikaisten instrumenttien säestyksellä.
Itse asiassa Bachia on muunneltu maailman sivu. Paul McCartney sävelsi Beatles-yhtyeelle kappaleen Blackbird sovittamalla uudelleen Bachin Bourree-teoksen. Myös Paul Simon on kertonut saaneensa Bachilta innoituksen laulun Bridge over Troubled Water sävellystyössä. Ruotsalainen kitaristi Yngwie J. Malmsteen on soittanut hevikitaralla Bachia aina Japania myöten.
Dan Karlström haluaa antaa kaikkien kukkien kukkia.
– Minusta ei kannata järkeillä liikaa. Pitää mennä ihan vaan tunteen kautta. Siitähän musiikissa on kysymys. Esimerkiksi näin tenorin näkökulmasta, täytyy uskaltaa laulaa koko kropalla, eikä vain kaulasta ylöspäin, Karlström sanoo ja täydentää viestiään miehekkäällä nyrkkiliikkeellä.
– Jos ihan suoraan sanon, niin monet nykyajan Bach-tulkinnat kuulostavat vähän verettömiltä, Karlström puuskahtaa.
Entä mitä ihan tavallinen Bach-festivaalivieras vie tuomisiksi kotiin?
– Johann Sebastian Bachin musiikki herätti minussa perimmäisiä tunteita, kuten surua, epäilyä, onnea ja uuden alkua, Ina Bockholt sanoo.
– Minusta tuntuu, että Bachin musiikkia kuunnellessa me nykyajan ihmiset kohtaamme elämän perusasiat: yhteyden itse elämään, rakkaimpiimme, onnen katoavuuteen sekä samalla kykyymme kestää myös surua ja kärsimystä.
Ilmoita asiavirheestä