Helsingissä meneillään olevassa Helluntaiherätyksen Go & Make! -maailmankonferenssissa eilen torstaina puhuneen maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin (kd) mukaan Suomi ja maailma tarvitsevat kristittyjen ääntä ja tekoja enemmän kuin koskaan aikaisemmin.
— Me jaamme evankeliumissa välitetyn hyvän uutisen. Uskomme opetuslapseuteen, samaan kristillisten arvojen missioon ja kansojen muuttumisen (transformaatio) prosessiin, Essayah sanoi.
Ministeri piti puheensa konferenssin virallisella kielellä englanniksi.
Joskus kirkkojen työn hedelmät ovat Essayahin mukaan näkyviä, joskus taas on odotettava niiden kypsymistä. Siksi on työskenneltävä pitkäjänteisesti ja odotettava päämäärään etenemistä.
Raamatun sanomalla on Essayahin mukaan ollut voimakas vaikutus yhteiskuntiin läpi historian. Tosin siellä, missä on eletty kristillisen etiikan ja kulttuurin muovaamissa maissa, tätä historiallista taustaa ei ole aina osattu panna merkille.
Suomen lainsäädäntö ja kulttuuri heijastavat Essayahin mukaan edelleen Jumalan sanan vaikutusta.
KRISTINUSKON VAIKUTUS on kuitenkin ollut Essayahin mukaan valtaisa.
— Kristinusko on muuttanut maailmaa enemmän kuin mikään muu idea, oppi tai ismi. Kymmenen käskyä ovat koko läntisen oikeusjärjestelmän perusta, sellaisina kuin me ne tunnemme. Kristinusko on antanut ihmisoikeudet ja arvokkuuden kaikkien aikojen kaikenvärisille ihmisille.
Essayah viittasi tässä myös Paavalin sanoihin (Gal. 3:28), joiden mukaan Kristuksessa ei ole juutalaista eikä kreikkalaista, ei orjaa eikä vapaata, ei miestä eikä naista, vaan kaikki ovat yhtä Kristuksessa.
— Nuo sanat ovat tasa-arvon ja ihmisoikeuksien voimakas julistus. Ne eivät ole poliittisen liikkeen aikaansaannoksia, Essayah tähdensi.
Näiden sanojen viesti oli Essayahin mukaan todella radikaali niiden lausumisaikana, jolloin pohdiskeltiin, oliko naisilla lainkaan sielua ja orjia pidettiin omaisuutena.
— Kesti vuosisatoja, ennen kuin me kristitytkään otimme noita sanoja vakavasti.
Essayah huomautti myös, ettei ajatus luonnonsuojelusta ole seurausta mistään poliittisesta liikkeestä, vaan viljelemisen ja varjelemisen periaate nousee Raamatusta.
Yhteiskunnat, joita nämä arvot ja periaatteet ovat koskettaneet, ovat olleet Essayahin mukaan monella eri tavalla menestyksekkäitä. Tämä ei hänen mukaansa johdu siitä, että Jumala erottelisi kansakunnat menestyviin ja heikkeneviin, vaan siitä, että enemmistö näiden maiden johtajista ja kansalaisista ovat perustaneet arvonsa kestäville arvoille.
— Uskon, että läntisten maiden elintaso on korkea siksi, että myös ne ihmiset, jotka eivät ole Jeesuksen seuraajia, ovat eläneet ainakin osittain raamatullisten periaatteiden mukaisesti.
[Suomen] lainsäädäntö ja kulttuuri heijastavat Essayahin mukaan edelleen Jumalan sanan vaikutusta. Hän lisäsi, että kuuliaisuus Jumalan sanalle on aina ollut ja tulee aina olemaan siunaus. Mutta Jumalan laki toimii hänestä myös toisinpäin.
— Mitä ihminen kylvää, sitä hän myös niittää. Mitä kylvämme kansakuntana, sitä me myös niitämme.
Jos ihmisyksilön muutos on mahdollinen, on myös kansakunnan muutos Essayahin mukaan mahdollinen.
ESSAYAH MAINITSI eräitä esimerkkejä yksilöistä, jotka olivat toiminnallaan kristittyinä vaikuttaneet sekä yksilöihin että kansakuntiin.
— Esimerkiksi täällä Euroopassa [Martti] Luther, [Jean] Calvin ja [John] Wesley olivat kansakunnan rakentajia sanan todellisessa merkityksessä.
Rakentajia tarvitaan Essayahin mukaan tänäänkin.
— Jumala on kutsunut meidät työtovereikseen, kansakuntia muutettaessa.
Kristittyjen on Essayahin mukaan puhuttava rohkeasti, koska Jeesus ei kutsunut kristittyjä olemaan passiivisia, vaan aktiivisia.
— Tiedämme, että Jumala tekee työtään ja vaikuttaa yksityisten ihmisten ja kansakuntien tasalla. Kuten yhteiskunnan perusosa on perhe, Jumalan sanassa perusosa on aina arvokas ja ainutlaatuinen ihmispersoona. Kun ihmisen sydän muuttuu ja kun se löytää toivon Kristuksessa, se heijastuu heti hänen välittömimmässä lähipiirissään, Essayah sanoi.
Jos ihmisyksilön muutos on mahdollinen, on myös kansakunnan muutos Essayahin mukaan mahdollinen.
Kansojen muuttamisessa tarvitaan Essayahin mukaan muutosvoimaista johtamista. Jeesus antoi hänen mukaansa nöyryydellään esimerkkiä sellaisesta.
— Hän oli myös johtaja, joka johti esimerkillään. Hän opetti esimerkeillä ja vertauksilla. Sen jälkeen hän lähetti opetuslapsensa työhön. He tekivät aluksi virheitä, mutta Jeesus salli heidän yrittää uudelleen. Hän ei tinkinyt tavoitteista, mutta ymmärsi opetuslasten heikkouden varmaan paremmin, kuin nämä itse.
Jeesuksen elämä ei Essayahin mukaan poikennut hänen opetuksestaan.Tänäänkin voidaan Essayahin mukaan helposti seurata karismaattista johtajaa, mutta jos hänen elämänsä poikkeaa hänen sanomastaan tai jos hän puhuu kuulijoilleen ylhäältä käsin, etsitään pian uusi johtaja.
— Siksi Jeesuksen johtamistapa on meille kaikille paras mahdollinen esimerkki, Essayah sanoi.
PUHEENSA LOPUKSI Essayah totesi, että vaikka demokratiassa toimitaan enemmistön tahdon mukaisesti, Jumalan maailmassa lopputulos ei aina tule suurista massoista, vaan useimmiten uskollisesta vähemmistöstä.
— Tärkein asia ei ole se, kuka on kutsuttu, vaan se, kuka on kutsuja. Raamattu on täynnä kertomuksia siitä, miten muutamat päättäväiset ihmiset pystyivät kääntämään kokonaisten kansakuntien suunnan.
Jeesus kutsuu seuraajiaan olemaan maan suola. Essayahin mukaan itsessään emme ole valo emmekä suola, mutta Kristus meissä, toivo, loistaa meistä, kutsuen ihmisiä tulemaan Kristuksen luokse.
— Olemme suolana ja valona, minne sitten menemmekin, Sari Essayah sanoi.
Essayahin lisäksi samassa kanavassa puhui muun muassa myös kenialainen opettaja Rachel Chebet Ruto, joka on myös Kenian tämänhetkisen presidentin William Ruton puoliso.
Myös Ruto käsitteli puheenvuorossaan kristittyjen roolia ja mahdollisuuksia muuttaa evankeliumin voimalla yhteiskuntaa paremmaksi.
Lue myös:
Ilmoita asiavirheestä