Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherra eli tuomiorovasti Marja Heltelä jää eläkkeelle vuodenvaihteessa 2026 alkuvuodesta. Helsingin tuomiokirkkoseurakuntaan etsitään siis uutta kirkkoherraa. Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntaneuvosto linjasi 7.4.2025, että kirkkoherran vaali toimitetaan välillisenä vaalina, missä tapauksessa vaalin toimittaa seurakuntaneuvosto. Seurakuntaneuvosto päätyi siis äänin 12-3 kannattamaan välillistä vaalitapaa.
Perusteluissaan seurakuntaneuvosto totesi, että ”välillinen vaali antaa välitöntä vaalia paremmat ja monipuolisemmat mahdollisuudet arvioida hakijoiden kykyä ja taitoa kirkkoherran viran hoidossa”. Voidakseen ryhtyä välillisten vaalien järjestämiseen, seurakuntaneuvoston täytyi kuitenkin pyytää toiminnalle lupaa Helsingin hiippakunnan tuomiokapitulilta. Lupaa ei herunut.
Kapitulin kokouksessa piispa Teemu Laajasalo teki muutosesityksen, jonka mukaan Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherra tulisi valita välittömällä vaalilla eli kansanomaisesti ilmaistuna ”kansanvaalilla”. Laajasalon mukaan välitön kirkkoherranvaali ”toteuttaa parhaiten kirkkolaissa edellytettyjä seurakuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Välitön vaali tuo koko seurakunnalle ja erityisesti valitulle kirkkoherralle näkyvyyttä, joka antaa hyvät edellytykset luoda yhteyksiä seurakuntalaisiin ja alueen toimijoihin heti virkauran alussa”.
TUOMIOKAPITULI PÄÄTYI päätöksessään Laajasalon kannalle ja julisti 21.5. viran haettavaksi välittömällä vaalitavalla, vastoin seurakuntaneuvoston aiempaa esitystä. Tämä herätti hämmästystä seurakuntaneuvoston keskuudessa. Erityisesti hämmennystä herätti se, että seurakuntaneuvoston varapuheenjohtaja Lari Ahokkaan mukaan ”tuomiokapituli ei osoittanut erityistä syytä” vaalitavan muutokselle. Tuomiokapituli voi päättää vaalitavasta vastoin seurakuntaneuvoston esitystä vain erityisestä syystä.
Kotimaalle Lari Ahokas kertoo, että tilanne herättää huolta kokonaiskirkollisessa mielessä.
– Jos seurakuntaneuvosto esittää välillistä vaalitapaa perustaen päätöksensä seurakunnan tarpeeseen, mutta kapituli tekee täysin toisen päätöksen arvioimatta seurakunnan perustelujen tarkoituksenmukaisuutta näinkin selvässä tapauksessa, herää kysymys, millaiseksi tuomiokapitulien ja seurakuntien välinen dynamiikka kirkkoherran vaalissa voi tämän jälkeen muuttua.
Keskeinen syy välilliselle vaalitavalle on Ahokkaan mukaan myös Helsingin tuomiokirkkoseurakunnassa aiemmin näkynyt ”katastrofaalisen alhainen äänestysprosentti”.
– Esimerkiksi kun Matti Poutiainen valittiin kirkkoherraksi 2005, äänestysprosentti oli 2,23. Kirkolliskokous kiinnitti tähän tapaukseen huomiota aikanaan esittäessään välillistä vaalia vaihtoehdoksi, ja totesi, että tuomiokirkkoseurakunnan kaltaisille seurakunnille välitön vaali ei ole tarkoituksenmukainen. On aivan ihmeellistä, että tuomiokapituli jättää tämän huomiotta.
MAANANTAINA 2.6. piispa Laajasalo kävi vastaamassa seurakuntaneuvoston kysymyksiin. Puheenvuorossaan piispa korosti, että kysymys on myös kirkkokäsityksestä.
– Välillisen vaalin yhtenä heikkoutena ovat seurakuntalaisten näennäisiksi jäävät vaikutusmahdollisuudet. Jos virantäytöstä päättää seurakuntaneuvosto, on sen perustettava harkintansa hakijoiden taidon ja kyvyn arviointiin, eikä tässä valintatavassa ole mahdollista ottaa huomioon seurakuntalaisten toiveita tai mieltymyksiä, piispa linjasi.
Ahokasta eivät piispan perustelut vakuuta.
– Olemme tulleet seurakuntaneuvostossa siihen tulokseen, että emme ole saaneet tyydyttäviä vastauksia.
Ahokas kertoo, että neuvosto tulee kysymään kapitulilta, onko päätöksessä tapahtunut asiavirhe.
– Kapitulin perusteet välittömän vaalitavan käytölle, ja sille, että he eivät hyväksy ehdottomaamme vaalitapaa, eivät ole riittävät sillä tasolla, mitä lainsäätäjä on tarkoittanut.
SOSIAALISEN MEDIAN keskusteluissa on herännyt epäilyksiä, mitkä ovat kapitulin syyt avata vaali kansanvaaliksi. Kotimaan tietoon on tullut useampi arvelu, että kapitulilla tai piispalla olisi mielessään mahdollisia ehdokkaita, jotka pärjäisivät välittömässä vaalissa paremmin julkisuutensa tähden.
Kommenteissa toistuneet arvelut kohdistuivat muun muassa julkisuudesta tuttuun Kari Kanalaan. Tässä vaiheessa Kanala ei kuitenkaan vielä kommentoinut Kotimaalle mahdollista ehdokkuuttaan.
Ilmoita asiavirheestä