Norjalainen katupappi ja entinen piispa Kari Veiteberg herätteli viime lauantaina jumalanpalveluspäiville kokoontunutta väkeä jumalanpalveluksen pieniin, mutta merkittäviin yksityiskohtiin. Veiteberg piti pääluennon Jaetut eväät -päivillä Turun Mikaelinkirkossa.
— Minusta pienet sanat, pronominit, ovat vaikeimmasta päästä. Miten me viittaamme toisiimme ja miten puhumme toisistamme, Veiterberg totesi.
Pronomineilla Veiteberg viittasi jumalanpalvelusten rukouksissa esiintyvään me—ne-asetelmaan kuten lauseessa ”rukoilemme niiden puolesta, jotka”. Näin rukous korostaa sitä, miten erilainen on se, jonka puolesta rukoillaan.
Sama asetelma toistuu Veitebergin mukaan silloin kun kirkossa käsitellään nykyajasta nousevia kysymyksiä suhteessa kirkkoon.
— Silloin käytetään ilmaisuja ”kirkko ja naiset”, ”kirkko ja toimintarajoitteiset”, ”kirkko ja alkuperäiskansat”, ”kirkko ja lapset” ikään kuin kirkko ei olisi myös naiset, sateenkaariväki, lapset ja alkuperäiskansat.
Veiteberg neuvoi pohtimaan ja painottamaan rukousten sanoituksessa yhteenkuuluvuutta, jotta jumalanpalvelukseen tulija voi kokea olevansa osa kotonaan ja oikealla paikalla juuri siinä tilanteessa.
VEITEBERG KOROSTI myös sitä, ettei pappi ole enää jumalanpalveluksen sooloartisti vaan yksi osa orkesteria, joka yhdessä rakentaa jumalanpalveluksen. Siihen kuuluvat kirkkomuusikot, solistit, tekstinlukijat, vapaaehtoiset, diakonit, katekeetat ja liturgisiin tehtäviin mukaan otettavat konfirmoitavat ja lapset.
— Sellainen ilahduttaa ja antaa toivoa. Jumalanpalvelus on jotain, mitä teemme yhdessä.
Veiteberg antoi myös esimerkin siitä, miten saarna tehdään yhdessä. Hänen kaupunkimission kirkossaan vietetään jumalanpalvelusta keskiviikkona. Edeltävänä perjantaina hän pitää kahvihetken, jossa keskustellaan evankeliumitekstistä.
— Olen oppinut näistä keskusteluista paljon. On suuri ilo kun seurakunnalle saarnatessaan voi käyttää seurakuntalaisten sanoja, pohdintoja ja kysymyksiä apunaan. Näin saarnasta tulee myös yhteinen hanke.
Veiteberg on vakuuttunut siitä, että jos saarnaaja säännöllisesti keskustelee osallistujien kanssa oli sitten kyse toimituksista tai jumalanpalveluksista, hän on paremmin perillä siitä, mitä jumalanpalveluksissa kävijöiden mieliä milloinkin askarruttaa.
— Meidän on aina tiedettävä kenelle me puhumme ja kenen kanssa me puhumme ja mitä nyt on meneillään. Moni meistä on varmasti yrittänyt käyttää muutaman vuoden takaista saarnatekstiä, johon olemme olleet tyytyväisiä, vain huomataksemme, että se ei enää toimikaan.
Lue myös:
Ilmoita asiavirheestä