Tämä on juuri se kohta, jossa Disneyn piirretyssä ihmiset juoksevat villinä, kapellimestari Jorma Lautanen sanoo. Näin hän avaa Rhapsody in Blue -kappaleen tunnelmaa Lappeenrannan seurakuntien soittokunnan harjoituksissa. Eri puhaltimista ja lyömäsoittimista koostuvan soittokunnan harjoituksissa tunnelma on rento ja iloinen. Lautanen antaa sellaisia käskyjä kuin ”Kaks ennen Faaraoo”, ”Gabrielista olkaa hyvä” ja ”Otetaan neljä ennen Heikkiä”.
Joukko pappeja, kanttoreita ja suntioita seuraa harjoituksia seinille ripustetuista mustavalkoisista valokuvista. Yksi heistä on Lappeenrannassa kirkkoherrana toiminut Herkko Kivekäs. Hänen myötävaikutuksellaan soittokunta perustettiin vuonna 1963.
Harjoitusten tauolla juodaan kapellimestarin keittämää kahvia.
Ennen koronaa soittamassa oli pääasiassa nuoria ihmisiä. Koronan hiljentämien vuosien jälkeen soittokunta sai vahvistusta, kun eräs toinen lappeenrantalainen soittokunta lopetti toimintansa. Nyt kokoonpanossa on kaiken ikäisiä naisia ja miehiä.

Kuopus on 15-vuotias saksofonisti Elmeri Roine. Hän aloitti soittamisen oppilassoittokunnassa.
– Ensin ajattelin, että tahtoisin soittaa tuubaa. Se on minulle kuitenkin liian iso soitin. Hauskinta on itse soittaminen sekä harjoituksissa että konserteissa.
Soittokunnassa on aloittanut muusikon uraansa muun muassa Pave Maijanen. Tulevia kirkkoherrojakin on ollut soittamassa, kuten Jouko Konttinen ja Jukka Lehtinen.
JORMA LAUTASEN musiikkiura alkoi 1970-luvun alussa silloisen kanttori Pekka Pinolan johtamassa seurakunnan poikakuorossa. Pian häntä ja muita poikia houkuteltiin soittokuntaan.
Soittokunnan perustaja ja silloinen kapellimestari Rauno Vante laittoi pojat pituusjärjestykseen. Sitten hän jakoi soittimia pituuden mukaan.
– Olisin halunnut soittaa käyrätorvea, koska se oli niin komea ja kiiltävä peli. Olin kuitenkin liian pienikokoinen ja sain klarinetin. En ole koskaan harkinnut soittimen vaihtamista.
Jorma Lautanen opiskeli Helsingissä Sibelius-Akatemiassa musiikin maisteriksi. Seurakunnan soittokunnan kapellimestarina hän aloitti vuonna 1989.
Lautasen mukaan innostuneen ja sitoutuneen soittajiston kanssa on upeaa tehdä musiikkia.
– Se antaa vastapainoa orkesterimuusikon työlle. Jaksamisen kannalta merkittävää on, että voin vaikuttaa työn määrään ja rasittavuuteen, koska vastaan suunnittelusta ja toteutuksesta itsenäisesti.
Joulukuussa kapituli myönsi Lautaselle director musices -arvonimen.
– Se oli suuri yllätys. Pidän sitä erittäin arvokkaana tunnustuksena, koska en ole seurakunnassa päätoiminen työntekijä.
Kapellimestarina hän saa korvauksen. Soittokunnan koko vuosibudjetti on 34 000 euroa, jolla hankitaan muun muassa nuotteja. Osa soittimista on soittajien omia ja osa soittokunnan omistuksessa.

SAKSOFONIA SOITTAVALLE Simo Hellsténille soittaminen on sielunruokaa. Se pakottaa keskittymään hengitykseen, sormien työskentelyyn sekä muiden kuunteluun.
– Jos omassa nuotissa on taukoa, voi keskittyä kuuntelemaan toisten soittoa tarkalla korvalla ja vaipua musiikin vietäväksi.
Klarinettia soittava Maya Hellstén sanoo soittamisen opettaneen yhteistyötaitoja, sitoutumista sekä pitkäjänteistä työskentelyä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi.
– Haastavien kappaleiden harjoittelun myötä olen oppinut toimimaan epämukavuusalueella.
Hellsténit tapasivat toisensa soittokunnassa. Seurustelu johti avioliittoon. Muitakin pareja soittokunnassa on syntynyt.
Bassoklarinetisti Liisa Tirronen aloitti soittamisen yli nelikymppisenä. Hän otti Jorma Lautaselta yksityistunteja ja oppilassoittokunnan kautta eteni varsinaiseen soittokuntaan.
Syyksi soittokunnassa soittamiseen Liisa Tirronen sanoo musiikin lisäksi Lautasen tavan johtaa. Kapellimestari saakin monilta soittajilta kehuja kannustavasta ja huumorintajuisesta johtamistavastaan.

JORMA LAUTASEN kapellimestariaikana ohjelmistoon on otettu perinteisen hengellisen musiikin lisäksi swingiä ja jazzia.
Lappeenrannan seurakunnan kirkkoherran Hannu Haikosen mukaan soittokunnalla on iso merkitys, koska se tarjoaa tasapuolisen harrastusmahdollisuuden lapsille ja nuorille. Lappeenrannan musiikkiopistossa soittaminen ei ole kaikille perheille mahdollista opiston maksujen takia.
– Joku vuosi sitten seurakuntayhtymässä pohdittiin soittokunnan jatkoa. Mietimme sitä, onko se seurakunnan ydintoimintaa vai ei. Vaikka se ei ole ydintoimintaa, tukemista päätettiin jatkaa, koska se on niin merkityksellistä toimintaa, Haikonen sanoo.
Lue myös:
Eurajokelaisen navetan seinästä löytyi pala aarretta
Ilmoita asiavirheestä
