Arkistojuttu: Jooga ja / vai Jeesus

Kuva: Olli Seppälä

Juttu on julkaistu Kotimaa-lehdessä ensimmäisen kerran 14.10.2022.

Kaikki alkoi liikunnallisesta astanga-joogasta. Se oli Rita Saaren ensimmäinen kosketus joogan maailmaan. Hän etsi vastausta kysymyksiin, kuka tätä elämää ohjaa ja onko Jumalaa olemassa.

− Jooga vahvisti uskoani Jumalaan.

Kymmenen vuotta joogattuaan Saari aloitti opinnot meditaatio- ja joogaohjaajaksi. Syntyi ajatus joogan mahdollisuuksista luoda tilaa Pyhälle Hengelle ihmisessä myös kirkon piirissä. Hän soitti Helsingin Töölön seurakuntaan ja häkeltyi vastauksesta. Iloinen naisääni totesi, että hän oli juuri palaverissa luvannut etsiä jostain joogaopettajan.

Harjoitus oli tuunattava seurakuntaan sopivaan muotoon, eikä tätä ollut aiemmin tehty.

− Minulla oli selkeä ymmärrys, miten jooga sopii kristityille, koska harjoituksen päämäärä on yhteyden luominen omaan sieluun ja Jumalaan.

Pastori Henri Järvinen Helsingin seurakuntayhtymästä oli koko ajan kuulolla ja antoi syntyneelle harjoitusmuodolle siunauksensa. Saari alkoi ohjata joogaa Agricolan, Viikin ja Alppilan kirkoilla ja myöhemmin myös Töölössä.

Lokakuussa 2012 Rita Saari sai kutsun kirkon järjestämään seminaariin, jossa kysyttiin, taipuuko kirkko joogaan. Siitä on nyt tasan kymmenen vuotta. Tapahtuman alla uskontokasvatussihteeri Pekka Yrjänä Hiltunen sai selittää mediassa, että tilaisuudessa etsitään kristitylle sopivan liikunnan ja hindulaisuuden rajaa. Seuraavana kesänä Kirkkopäivillä vakuutettiin, että kristillinen jooga on teologisesti mahdollista.

Kun Saari aloitti joogan opettamisen kirkossa, se oli joogaa kristityille, ei kristillistä joogaa.

− Pidin sitä tärkeänä, mutta aina se muutettiin haastatteluissa ja ohjelmissa kristilliseksi joogaksi. Lopulta luovutin. Ihan sama, miten sitä kutsutaan.

Entä mahtuuko Jeesus mukaan joogaan?

− Jeesuksen ominaisuudet vahvistuvat joogassa. Kirkas tietoisuus, rakkaus ja selkeys. Olen usein päättänyt harjoituksen pyyntöön: ”Näytä minulle tie, totuus ja elämä!”

Jeesuksen ominaisuudet vahvistuvat joogassa. 

ARVOSTELIJOITA ON kymmenen vuoden aikana tullut vastaan paljon. Monen mielestä jooga kutsuu ihmisiin pahoja henkiä. Saaren on vaikea ymmärtää, mistä huolestuneet ihmiset puhuvat. Lupaahan Jeesus, että hän on siellä, missä kaksi tai kolme on koolla hänen nimessään.

− Jos Jumala on ihmisessä ja joogassa suunnataan huomio kohti Jumalaa ja Pyhää Henkeä, miten se voi olla saatanasta? Ei se eroa siitä, että ihminen rukoilee kirkossa.

Saari uskoo joogan hyviin vaikutuksiin, koska hän on nähnyt niitä paljon. Joogaajat tulevat tietoisemmiksi ajattelustaan ja tunteistaan, heidän hyveensä kasvavat, monien päihteidenkäyttö vähenee. Kun ymmärrys itseä kohtaan kasvaa, kasvaa myös anteeksiantaminen ja ymmärrys toisia kohtaan, Saari luettelee.

− Harjoituksen tarkoitus on yhteys itseen ja Pyhään Henkeen. Tässä yhteydessä reaktiot eivät nouse haavoista ja syntisyydestä. Ihminen puhdistaa itseään toimiakseen sielustaan käsin Jumalan kaltaisesti.

Mutta eikö kristinuskossa opeteta, että vain Jeesuksen veri voi puhdistaa ihmisen syntisen sydämen?

− Olisipa se niin helppoa! Vaikka käyn kuinka monta kertaa ehtoollisella, ei ne pahat tavat minusta noin vaan lähde.

Saari kertoo, kuinka harjoituksen hiljaisuudessa sydän ohjaa joogaajaa. Henki puhuu äänettömin huokauksin sille, joka kuuntelee. Saarelle on tärkeää, että seurakunnan tarjoamassa joogassa harjoituksessa on mukana sanoja Raamatusta, eikä mantroina hindujumalien nimiä.

− Jooga ohjaa kristittyä hänen oman Jumalansa äärelle.

Alkuhiljentymisen jälkeen harjoitus pyhitetään. Osallistujat istuvat risti-istunnassa ja saavat toistaa ohjaajan perässä: ”Jumala luojani, Jeesus pelastajani, Pyhä Henki sisälläni, sinua rakastan.”

Erilaiset asanat eli fyysiset joogaharjoitukset kehittävät liikkuvuutta ja voimaa. Kuvassa alaspäin katsova koira. Kuva: Olli Seppälä

SARASTUS HIETANEN on kulkenut toisenlaisen matkan. Lapsena hän kuuli Muoniossa puheita luonnonhengistä ja shamaaneista. Myös esi-isien joukosta löytyi yksi lapinnoita. Etelään muuton myötä tilalle tuli nuorena uushenkisyys.

Hän asetti yöpöydälle guru Nirmala Srivastavan kuvan ja ryhtyi tekemään niin kuin nainen opetti. Ei pitänyt uskoa mihinkään, vaan tyhjentää mieli kaikesta dogmaattisesta. Se oli sahaja-joogaa, jonka tavoitteena oli yhdistää eri uskontojen puhdas sanoma ihmisen sisältä käsin. Tämä valaiseva kokemus, yhdistyminen, oli mahdollista saavuttaa herättämällä ihmisen sisällä asuva kundaliinienergia.

− Jotain energiaa lähti liikkeelle, olin painava kuin kivi. Tuntui, kuin koko maailmankaikkeuden paino olisi ollut päälläni. Jotkut aistit heräsivät, toiset sammuivat, mutta rakkautta en kokenut.

Alkoi seitsemän vuoden matka, johon mahtui opiskelu äänienergiahoitajaksi ja neljännen ulottuvuuden meditaatiota.

– Asuin vanhassa linja-autossa ja etsin rauhaa syvältä itsestäni.

Hietanen yritti kiinnittyä maailmansieluun, lakata olemasta persoonana olemassa ja oivaltaa olevansa Jumala. Hän palvoi intialaisia pyhimyksiä, kuivettuneita ja liikkumattomia partaisia miehiä, joiden keho ja mieli olivat melkein sammuneet. Siinä oli hänenkin tavoitteensa, egon kuolettaminen.

Sitten rysähti. Hyvä joogaava ystävä tuli uskoon ja raahasi Sarastus Hietasen kristilliseen tilaisuuteen.

− Siellä kohtasin Jeesuksen. Sydämeni murtui ja aloin itkeä.

Raamatun lupaus pelastuksesta lahjana tuntui melkein liian hyvältä ollakseen totta.

− Jumala lahjoitti minulle täyden yhteyden itseensä Jeesuksen ristin veren kautta.

Raamatun opiskelun myötä Hietasen näkemys joogasta muuttui. Hän ei voinut enää taipua hindujumalien palvontaliikkeisiin eikä hengittää niin kuin gurut opettivat, koska näki menetelmien nousevan hindulaisesta kosmologiasta.

− Jooga on hindu-uskonnon kulmakivi ja sen avulla tehdään hindulaista lähetystyötä. Jos muuta väittää, se on sama kuin veisi ehtoollisen Intiaan ja sanoisi, ettei se ole kristinuskoa.

Nykyisin Sarastus Hietanen on teologian maisteri ja helluntailainen seurakunta-aktiivi, joka kiertää varoittamassa joogan vaaroista. Hänen mielestään kirkkoon hiipii joogan mukana synkretismiä ja universalismia. Se tarkoittaa ajattelua, jossa uskontoja voidaan sekoittaa eikä kadotusta ole olemassa.

− Jos kaikki uskonnot vievät samaan paikkaan, Jeesuksen ei olisi tarvinnut kuolla ihmisten syntien vuoksi. Hän kuitenkin sanoo olevansa ainoa tie, totuus ja elämä. Jos Jeesus ei riitä, ihminen ei ole ymmärtänyt syvyyttä, joka hänessä on.

Pohdin, olisiko joogan ohjaamisessa jotakin pahaa tai väärää. Olisiko parempi vain elää oman tradition mukaan, eikä lausua sen rinnalla mantroja.

PÄÄSIÄINEN VALAMOSSA parikymmentä vuotta sitten oli Mari Vainion elämässä käänteentekevä kokemus. Hänen suhteensa luterilaiseen kirkkoon oli ollut ohut, mutta ei merkityksetön.

− Valamossa minusta tuntui, kuin olisin tullut kotiin. Ortodoksinen rukous- ja jumalanpalvelus alkoivat elää.

Hän etsi opastajakseen ortodoksisen papin, vaihtoi kirkkokuntaa ja sai uudesta kirkostaan media-alan töitä. Kymmenkunta vuotta sitten hänen hyvä ystävänsä alkoi harrastaa kundaliinijoogaa ja pyysi Vainiota mukaan kokeilemaan.

− Se tuntui heti omalta. Silloinkin minusta tuntui kuin olisin tullut kotiin. Koin intuitiivisesti, että tämä oli annettu minulle.

Harjoitukset tuntuivat niin hyvältä, että hän alkoi harkita joogaohjaajaksi ryhtymistä. Ajatukseen liittyi kuitenkin epävarmuutta, pelkoakin.

− Pohdin, olisiko joogan ohjaamisessa jotakin pahaa tai väärää. Olisiko parempi vain elää oman tradition mukaan, eikä lausua sen rinnalla mantroja.

Mari Vainio kääntyi metropoliitta Arsenin puoleen ja kysyi, mitä mieltä tämä oli asiasta.

− Ilman muuta ryhdyt opiskelemaan, jos se tuntuu hyvältä, metropoliitta vastasi. Hän sanoi, että voin meditoidessa vaikka rukoilla Jeesuksen rukousta.

Nykyään Mari Vainio ohjaa kundaliinijoogaa viisi kertaa viikossa. Harjoitukset kestävät puolitoista tuntia ja niissä on aina sama rakenne: alkumantra, lämmittävät liikkeet, varsinainen harjoitus eli kriya sekä lepo ja loppumeditaatio.

Äänimaljoja voidaan käyttää joogassa rentoutukseen. Kuva: Olli Seppälä

VAINIO PITÄÄ kundaliinijoogaa kaikille sopivana sen turvallisten ja erilaisille vartaloille sopivien asanoiden vuoksi.

− Asiakkaat pitävät arvokkaana, että tunneillani saa vain olla. Ei tarvitse olla hyvä.

Itsen kunnioittaminen ja hetkeen pysähtyminen ovat joogalle ja kristinuskolle yhteisiä arvoja, Vainio tähdentää.

− Jeesus kehotti rakastamaan lähimmäistä niin kuin itseä.

Hänen mielestään ”kristillinen jooga” on kummallinen sanapari.

− Jooga ei ole kristillistä. Se nousee hindulaisuudesta, mutta ei siinä silti ole mitään epäkristillistä, Vainio ajattelee.

Joogan lisäksi Mari Vainio ohjaa ekumeenisia ja ortodoksisia hiljaisuuden retriittejä, luovaa kirjoittamista ja toimii ratkaisukeskeisenä valmentajana. Palat sopivat hänen mielestään hyvin yhteen. Työhuoneensa seinälle hän on ripustanut vierekkäin joogaohjaajatodistuksen ja itse maalaamansa Vladimirin Jumalanäidin ikonin.

TURUN MIKAELINSEURAKUNNAN kirkkoherra Jouni Lehikoinen vastaisi eri tavalla kuin metropoliitta Arseni, jos häneltä kysyttäisiin neuvoa joogaopettajaksi ryhtymisestä.

− Sanoisin, että älä ryhdy.

Lehikoisen mielestä jooga on hindulaisuutta, jonka jokainen asento ja tekniikka pitää sisällään uskonnollisia elementtejä. Ne jättävät sieluun jäljen.

− Emme voi yhdistää valoa ja pimeyttä.

Lehikoinen pitää joogaa ovien avaamisena vieraille valloille, joiden läsnäolosta Pyhä Henki tulee murheelliskesi ja voi jopa jättää ihmisen.

− Pyhä Henki ei koskaan ohjaa ihmistä ammentamaan vieraasta hengestä. Hän kirkastaa aina Kristusta, hänen tahtoaan ja sovitustyötään.

Voisiko joogan kristillistää, jättää pois hindulaisen maailmankuvan ja tuoda tilalle kristillisen jumala- ja ihmiskäsityksen, Raamatun tekstit ja rukoukset?

− Ei voi.

Lehikoisen mielestä kristillinen jooga on mahdotonta. Jos joogan kotimaassa gurut opettavat, että jokaisella hengitystekniikalla ja asennolla on hengellinen merkitys, kuinka me voisimme tietää paremmin? kirkkoherra ihmettelee.

− Joogaa tuodaan seurakuntiin takaovesta hiljaisuuden ja rentoutumisen nimissä, mutta sen taustalla vaikuttaa voimakkaasti vieras uskonto.

Joogan mukana kirkkoon on Lehikoisen mielestä tullut yleisuskonnollisuutta, jossa Jumalan luokse on monia teitä.

− Kristinusko ei opeta näin. Eikä joogassa ole mitään, mitä kirkossa ei jo olisi. Meillä on monenlaista mahdollisuutta rukoukseen ja meditaatioon. Ennen kaikkea meillä on anteeksiantamuksen ja toivon evankeliumi. Mitään sen parempaa ei voi uushenkisille etsijöillekään tarjota.

Lue myös:

Heinolan kirkkoneuvoston enemmistö äänesti hiljaisuuden joogan harjoittamista vastaan – ”Jooga-asennot ovat epäjumalien palvomista”

Ilmoita asiavirheestä
Edellinen artikkeliKirja-arvio: Sinänsä mielenkiintoista tietoa sisältävä teos kompastuu omien ennakkoasenteidensa ja sävyjensä verkkoon
Seuraava artikkeliMuistokirjoitus: Martin E. Marty 1928–2025

Ei näytettäviä viestejä