Toiselle kierrokselle edenneet presidenttiehdokkaat Sauli Niinistö ja Pekka Haavisto jatkaisivat presidentti Tarja Halosen käynnistämiä keskusteluja uskontojohtajien kanssa.
– Pidän tärkeänä ekumeenista yhteistyötä ja arvostan mahdollisuutta suoriin keskusteluihin. Kirkkojen ja uskonnollisten yhdyskuntien kesken molemminpuolinen ymmärrys vähentää ennakkoluuloja ja väärinkäsityksiä. Aito uskontodialogi Suomessa on hyvä esimerkki uskontojen sovussa elämisestä, Niinistö vastaa Kotimaa24:lle.
Näissä tapaamisissa hän olisi presidenttinä myös kiinnostunut kuulemaan kirkkojen eri työaloilta tulevia viestejä.
Niin ikään presidenttiehdokas Pekka Haavisto jatkaisi presidenttinä keskusteluja uskontojohtajien kanssa. Hänellä on keskusteluihin myös kehittämisehdotus. Hän haluaisi laajentaa niitä kansainvälisiksi.
Presidentti Halonen käynnisti keskustelut vuonna 2001. Hän on ottanut niihin osaa vuosittain. Uskontojohtajat ovat kokoontuneet myös keskenään.
Presidenttinä Haavisto olisi valmis allekirjoittamaan niin sanotun rukouspäiväjulistuksen.
– Teksti pitäisi kuitenkin nähdä ensin, hän hymyilee.
– Se on mielestäni hyvä ja arvokas tapa. Aivan kuten siunauksen toivottaminen uuden vuoden puheessa, vastaa Sauli Niinistö.
Mikä rukouspäivä?
Suomessa on 1500-luvulta lähtien vietetty vuosittain valtion määräämiä rukouspäiviä. Perustuslain uudistamisen ja uuden uskonnonvapauslain voimaantultua kirkot ovat päättäneet rukouspäivistä vuodesta 2004 lähtien.
Vuonna 2008 rukouspäivien määräksi vakiintui kaksi. Ne ovat 18. tammikuuta Kristittyjen ykseyden rukouspäivä sekä 24. lokakuuta Rauhan, ihmisoikeuksien ja kansainvälisen vastuun rukouspäivä, joka on samalla YK:n päivä. Presidentti Tarja Halonen on omasta toivomuksestaan allekirjoittanut rukouspäiväjulistuksen vuodesta 2004 lähtien.