Paperiton pakistanilaisnainen sai tukea mielenilmaisussa

Antturi-Arto-mielenosoituksessa Mariamin (nimi muutettu) karkotusta vastaan Helsingin Kolmen sepän aukiolla. Useat kirkolliset henkilöt olivat aiemmin vedonneet tapauksen vuoksi viranomaisiin. Helsingin hallinto-oikeus ei muuttanut maahanmuuttoviraston kielteistä turvapaikkapäätöstä eikä Korkein hallinto-oikeus myöntänyt päätökseen valituslupaa.

– Olen hämmentynyt ja hämmästynyt asioiden hoidosta. En ole pakolaisasioiden asiantuntija, mutta tutustuttuani tähän tapaukseen ja esimerkiksi Mariamin oloja Pakistanissa kuvaavaan selvitykseen, maalaisjärki kertoo kuinka kohtuuton päätös on kyseessä, sanoo mielenilmaisua organisoinut Helsingin Tuomiokirkkoseurakunnan pappi Arto Antturi (kuvassa).

Mielenilmausta edelsi tiedotustilaisuus, jossa Vapaa liikkuvuus-verkoston edustaja Katja Tuominen ja kirkon maahanmuutajatyön sihteeri Marja-Liisa Laihia antoivat täystyrmäyksen koskien viranomaisten ja eri oikeusasteiden toimintaa tapauksessa.

– Väitetään muun muassa, että kirkkoa johon Mariam sanoo kuuluvansa ei ole. Lisäksi sanotaan, että alueella ei ole uskonnollisia kahakoita tai että Mariam ei olisi kääntynyt asiassaan paikallisviranomaisten puoleen. Väitteet on kaikki yksitellen aukottomasti kumottu, Katja Tuominen moitti.

Tuomisen mukaan henkilön oma kertomus on väännetty mutkalle siten, että hänen on käytännössä mahdotonta kumota viranomaisväittämiä. Hän kyseenalaistaa viraston ammattitaidon arvioida pakolaisten suojeluntarvetta ja ilmaisi pettymyksensä oikeuslaitokseen, joka ei korjaa viranomaismenettelyn puutteita. Marja-Liisa Laihia puolestaan katsoi tehtyjen selvitysten osoittavan, että viranomaisten maatieto Pakistanin suhteen on olematonta.

– Jokainen, joka tuntee Pakistanin tilannetta sisältäpäin, ymmärtää että maan poliisiviranomainen ei ole se taho, jonka puoleen käännytään tiedonhaussa. Tämä on jopa vaarallista niitä henkilöitä kohtaan, jota tiedustelu koskee, Laihia sanoo.

Ihmisoikeusjärjestöt ovat enemmän tai vähemmän napit vastakkain viranomaisten kanssa vastaavissa tapauksissa turvapaikkaoikeuden tulkintojen kanssa muuallakin EU:ssa. Erityisen hankalaksi on osoittautunut uskonnollisen vakaumuksensa vuoksi pakolaisiksi joutuneiden asema. Kielteinen turvapaikkapäätös yhdessä EU-maassa merkitsee automaattisesti kielteistä päätössä kaikissa muissakin unionin jäsenvaltioissa.

Maahanmuuttoviranomainen ei Suomessa perustele tai kommentoi tehtyjä turvapaikkapäätöksiä julkisesti.

Edellinen artikkeliNiinistö ja Haavisto allekirjoittaisivat rukouspäiväjulistuksen
Seuraava artikkeliJärjestöjen kuppi nurin – rahankeräysongelmat kärjistyneet

Ei näytettäviä viestejä