Arkkipiispa Tapio Luoma vieraili viime viikolla Jordaniassa, Palestiinalaisalueilla ja Israelissa. Hänen mukaansa matka oli pysäyttävä kokemus.
– Nähdä kaikki se ihmisten hätä ja kärsimys, myötäelää kokemusta siitä, että elämä menee yhä vain vaikeammaksi. Inhimillinen kärsimys on alueella valtavaa ja työtä rauhan puolesta tarvitaan, Tapio Luoma sanoo Kirkon viestinnän välittämän tiedotteen mukaan.
– Vaikka kestävä rauha tuntuu kaukaiselta, sen edellytyksiä pitää vahvistaa juuri nyt kuten Suomen Lähetysseura yhteistyökumppaneineen tekee tukemalla niin palestiinalaisia kuin israelilaisia.
Arkkipiispa tutustui seurueineen erityisesti Jordanian ja Pyhän maan evankelis-luterilaisen kirkon tilanteeseen ja Lähetysseuran työhön alueella, kun Gazan sotaa on käyty lähes puolitoista vuotta. Hän kävi myös Kirkon Ulkomaanavun tukemassa koulussa Itä-Jerusalemissa. Seurueeseen kuului Mikkelin piispa, Suomen Lähetysseuran johtokunnan puheenjohtaja Mari Parkkinen.
Arkkipiispa tapasi matkan aikana muun muassa Jordanian ja Pyhän maan evankelisluterilaisen kirkon piispan Sani Ibrahim Azarin ja kirkon muita työntekijöitä, vieraili kirkon ylläpitämässä Beit Sahourin koulussa sekä tutustui alueella tehtävään Lähetysseuran tukemaan humanitaariseen työhön.
Lähetysseura on tehnyt alueella työtä yli sata vuotta niin palestiinalaisten kuin israelilaisten yhteistyökumppanien kanssa. Työn painopisteitä ovat paikallisen luterilaisen kirkon tukeminen, rauhankasvatus sekä työ lasten ja nuorten parissa.
– Eniten tällä matkalla on koskettanut tämä hätä ja kriisi, niin palestiinalaisten kuin israelilaisten keskuudessa. Hamasin terrori-isku 7. lokakuuta 2023 oli raakalaismainen ja sitä seuranneet Israelin sotatoimet ovat olleet äärimmäisen brutaaleja. Tällä hetkellä tavalliset ihmiset joutuvat kärsimään ja heidän hätänsä lievittämiseen tarvitaan apua kipeästi, Mari Parkkinen sanoo.
Lähi-idän kirkkojen neuvoston avustusjärjestö DSPR tekee työtä hädän lievittämiseksi muun muassa Suomen Lähetysseuran tuella Gazassa. Lähetysseura on tukenut DSPR:n työtä Gazan sodan aikana 125 000 eurolla.
GAZAN ASELEPO on helpottanut avustustarvikkeiden kuljetuksia. Kodit, tiet, koulut ja sairaalat ovat tuhoutuneet sodassa, ja perheet tarvitsevat ruokaa ja terveydenhoitoa.
Lähetysseuran humanitaarisen avun yhteistyökumppanit ovat toimittaneet muun muassa avustustarvikkeita sairaaloiden käyttöön, avanneet terveysklinikan Rafahissa ja perustaneet konfliktialueelle liikkuvia terveyspalvelupisteitä. Pelkästään DSPR:n työ tavoitti viime vuonna noin 200 000 ihmistä.
Jerusalemin keskustassa sijaitseva Suomen Lähetysseuran FELM-keskus on tarjonnut sodan aikana neutraalin ja turvallisen kokouspaikan tapahtumille, jotka kokoavat eri taustoista tulevia ihmisiä. Kuilut ovat syventyneet eri ryhmien kuten palestiinalaisten ja Israelin arabien ja Israelin juutalaisten välillä sodan aikana.
– Keskuksella toimii muun muassa pienryhmiä, opiskelijatyön tapahtumia, musiikkitoimintaa, seurakuntatyön tapahtumia ja nuorten leirejä, yhdessä paikallisten rauhajärjestöjen kanssa, FELM-keskuksen toiminnanjohtaja Tarmo Heikkilä kertoo Kotimaalle.
Hänen mukaansa kansainvälisiä vieraita on sodan vuoksi ollut vähän. Siksi vierailijaryhmiä palveleva majoitustoiminta FELM-keskuksella Jerusalemissa on ollut vähäistä sodan vuoksi.
ARKKIPIISPAN MATKAN yhtenä tarkoituksena oli osoittaa tukea erityisen vaikeassa tilanteessa eläville Lähi-idän kristityille.
– Sodan aikana on tuntunut, että meidät on jätetty yksin, maailma on unohtanut meidät, Jordanian ja Pyhän maan evankelis-luterilaisen kirkon diakonian vastuuhenkilö Rana Zeidan sanoo Kirkon viestinnän tiedotteessa.
– Esimerkiksi joulua juhlittiin ympäri maailmaa riemukkaasti, mutta täällä Betlehemissä, missä koko joulun ihme tapahtui, kirkko oli sodan takia kiinni emmekä voineet juhlia kristittyjen yhteistä suurta juhlaa. Arkkipiispan vierailu ja tuen osoitus Suomen kirkolta on meille erityisen tärkeä nyt sodan keskellä.
Kristittyjen määrän väheneminen alueella on kiihtynyt entisestään Gazan sodan aikana. Zeidanin mukaan viime vuonna lähes 200 kristittyä perhekuntaa on lähtenyt alueelta ja monet suunnittelevat lähtemistä. 1940-luvun lopulla Betlehemin asukkaista kristittyjä oli noin 85 prosenttia, mutta vuoden 2017 väestölaskennan mukaan kristittyjä oli noin 10 prosenttia.
Arkkipiispalla ja hänen seurueellaan oli myös ekumeenisia tapaamisia Syyrian katolisen patriarkaatin ja Armenian apostolisen kirkon patriarkaatin kanssa sekä panttivankijärjestö Israeli Hostage Forumin edustajan ja parlamentin Israel-Suomi-ystävyysryhmän edustajan Tatiana Mazarskyn kanssa.
Arkkipiispa Tapio Luoma vaikuttui erityisesti Syyrian katolisen patriarkaatin piispa Camille Afram Semaanin sanoista konfliktin keskellä.
– Kaiken tämän hädän ja sodan aikana piispa Camille Afram Semaan muistutti meitä Jeesuksen antamasta kotiläksystä. Meidän tulee kristittyinä pysyä rauhallisina kaiken keskellä, vaikka se olisi vaikeaa. Emme saa vihata ketään, emme fanaattisinta sionistia tai fanaattisinta islamistia, vaan meidän tulee rakastaa jokaista. Osoittaa heitä kohtaan kristillistä rakkautta.
Arkkipiispa Tapio Luoman mukaan keskustelut kristillisten kirkkojen johtajien kanssa toivat selvästi esiin, että alueen konfliktit eivät johdu ensi sijassa uskontojen välisistä eroavuuksista.
– Puhuttelevaa oli erityisesti kouluvierailuilla havaita, että niin niin kristityt kuin islaminuskoisetkin nuoret kertoivat kunnioittavansa toistensa uskontoja ja pitävänsä toisiaan ystävinä, Luoma tiivistää.
Ilmoita asiavirheestä