Namibian evankelis-luterilaisen kirkon historiallista piispanvihkimystä viime sunnuntaina ovat seuranneet molempien kirkkojen sekä suomalaisten ystävyyshiippakuntien yhteistyötä koskevat Round Table -neuvottelut. Keskusteluissa käsiteltiin myös hiippakuntatason yhteyksiä, sillä Helsingin, Espoon ja Tampereen hiippakunnilla on ystävyyshiippakunnat Namibiassa.
Viimeksi näitä neuvotteluja on käyty yhdeksän vuotta sitten.
Espoon hiippakunnan piispa Kaisamari Hintikan mukaan yhteisinä toiveina alkuviikosta käydyissä neuvotteluissa nousi esille muun muassa johtajuuskoulutuksen ja teologisen koulutuksen vahvistaminen, viestinnän kehittäminen suomalaisten toimijoiden ja Namibian kirkon välillä, diakonian vahvistaminen ja erityisesti se, miten tulevaisuudessa nähdään työn painopisteiden ja ajattelutavan muutos.
Muutokseen on osaltaan vaikuttanut se, että Suomen lähetysseuran toistaiseksi viimeiset työntekijät Namibiassa palasivat Suomeen viime kesänä.
Käytännön toimena neuvotteluissa allekirjoitettiin sopimus Espoon, Helsingin ja Namibian läntisen hiippakunnan välillä Namibian Palvelevan puhelimen tukemisesta seuraavat kolme vuotta. Erityisesti Espoon hiippakunta on ollut käynnistämässä ja kehittämässä Namibian Palvelevaa puhelinta.
– Tarve Palvelevaan puhelimeen on ilmeinen, ja se toimii hyvin muun muassa vapaaehtoisten koulutuksen suhteen, Kaisamari Hintikka sanoo.
Kysymykseen siitä, miten ystävyys heijastuu Suomeen, Kaisamari Hintikka muistuttaa, että Suomessa on iso joukko ihmisiä, joilla on jo yhteyksiä Namibiaan koska ovat joko työskennelleet tai käyneet Namibiassa.
– Yhteyksien pitkän historian merkitys tuntui Olukondassa Nakambale-museossa, jossa vierailimme. Museo kertoi yhden ensimmäisen suomalaisen lähetystyöntekijän Martti Rautasen elämästä. Yhteisen historian kannalta sillä on ollut iso merkitys, että Martti Rautanen ja muut ensimmäiset lähetystyöntekijät onnistuivat luomaan luottamukselliset välit, Kaisamari Hintikka kertoo.
– Olisi hienoa, jos voisimme jatkossa vahvistaa ystävyyssuhdetta myös ystävyysseurakuntasuhteiden kehittämisen myötä. Muutamalla suomalaisella seurakunnalla on ystävyysseurakunta Namibiassa, mutta useampi kumppanuus olisi tervetullut vahvistus hiippakuntasuhteisiin.
SUOMEN LÄHETYSSEURAN Afrikan aluejohtaja Teressa Juhaninmäki sanoo, että jatkossa Lähetysseuran ja Namibian 155 vuotta kestäneen kumppanuuden jatkumisen merkitystä painotettiin sekä Namibian luterilaisen kirkon että Lähetysseuran puolelta.
– Yhteistyö etsii uusia muotoja, joissa painottuu syvä vuorovaikutus. Käytännössä se voi tarkoittaa esimerkiksi yhteisiä teologisia keskusteluja lähetystyöstä ja kirkon yhteiskunnallisesta tehtävästä, Juhaninmäki sanoo. Mahdollista yhteistyötä kartoitetaan myös Namibiaan perusteilla olevasta kulttuuri- ja tiedekeskuksesta.
– Namibian luterilaisen kiron puolelta tuli myös pyyntö, että Suomen Lähetysseura voisi olla aktiivinen eri kansainvälisten yhteistyökumppaneiden työn koordinoinnissa nyt kun resurssit ovat kaikkialla vähenemässä.
Juhaninmäen mukaan namibialaisilla olisi annettavaa suomalaisille muun muassa siinä, miten nuoret aikuiset saadaan pysymään kirkossa sekä kirkon kasvussa.
– Kumppanuus jatkuu, vaikka Namibiassa ei enää ole Suomen Lähetysseuran työntekijöitä, eikä hankkeita, Juhaninmäki sanoo.
KAISAMARI HINTIKKA asetti sunnuntaina kaksi namibialaista piispa piispanvirkaan tilaisuudessa, johon osallistui 3000 ihmistä.
– Sillä on iso merkitys kirkolle, että sillä usean vuoden tauon jälkeen on viimein piispoja. Erityisen suuri merkitys on myös sillä, että toinen heistä on nainen, ensimmäinen nainen piispanvirassa Namibian evankelis-luterilaisessa kirkossa. Ja samalla hän on toinen luterilainen naispiispa koko Afrikan mantereella, Kaisamari Hintikka sanoo.
Hän totesi kiinnittäneensä yli kuusi tuntia kestäneessä piispanvihkimyksessä erityistä huomiota siihen, että papiston joukossa on niin paljon nuoria pappeja.
– Namibian luterilainen kirkko on kasvava kirkko, kohta sen jäsenmäärä ylittää miljoonan.
Lähes kolme kertaa Suomea suuremman Namibian väkiluku on kolme miljoonaa.
Lue myös
Näkökulma: Suomen ja Namibian pitkää ystävyyttä ei kannata hukata
Ilmoita asiavirheestä