Kaisa Huhtala kertoo Husseinin olevan elossa. Hussein (nimi muutettu) on vähän yli vuosi sitten Suomesta karkotettu irakilainen turvapaikanhakija. Suomessa hän oli kääntynyt kristityksi ja oli aloittanut Teljän seurakunnassa messuavustajakoulutuksen.
Hussein ei kuitenkaan onnistunut vakuuttamaan viranomaisia siitä, että hänen on vaarallista palata kotimaahansa Irakiin kristityksi kääntymisensä takia. Ainakin toistaiseksi Hussein on hengissä, tosin hän joutuu elämään piilossa myös omalta suvultaan.
Teljän kirkkoherra Kaisa Huhtala on Husseinin lisäksi auttanut kymmeniä turvapaikanhakijoita. Hän on muun muassa antanut hallinto-oikeuksille asiantuntijalausuntoja ja etsinyt juristeja turvapaikkaa hakevien avustajiksi.
– Asiantuntijana kerron millaisista kristinopin asioista olen keskustellut turvapaikanhakijan kanssa. Lisäksi minun on pitänyt arvioida, miten hakijan elämä on muuttunut kristityksi kääntymisen jälkeen.
Yhteensä hän on ollut hallinto-oikeudessa kuultavana jo yli 20 kertaa.
Ensimmäinen turvapaikanhakija tuli Teljän kirkolle vuonna 2016.
– Hänen kanssaan kävimme pitkän tien ja vieläkin olemme yhteyksissä. Hän ei saanut Suomesta turvapaikkaa, vaan lopulta Britanniasta.
Huhtalalle oli itsestään selvää auttaa turvapaikanhakijaa. Seurakuntaneuvosto oli myös tehnyt siitä myönteisen periaatepäätöksen. Teljän seurakunnassa muutkin työntekijät toimivat turvapaikanhakijoiden ja muiden maahanmuuttajataustaisten ihmisten parissa, Huhtala korostaa.
– Lisäksi on suuri joukko vapaaehtoisia, jotka auttavat monin eri käytännön tavoin. Ilman heitä emme pystyisi tähän työhön.
Podcastissa haastatellaan jo kertaalleen käännytyspäätöksen Suomessa saanutta naista. Hän toivoo voivansa elää rauhassa ja kasvattaa lapsensa.
DIAKONINEN OTE näkyy seurakunnan koko toiminnassa. Esimerkiksi siinä, että keskiviikkoisin vietetään Sykettä, Siunaavan yhteyden keskiviikkoa, johon kuuluu lounas. Siinä on vapaaehtoinen maksu. Kirkon eteisessä on pakastin, jonne saa tuoda ja josta saa hakea ruokaa.
Toimittaja Jenna Vehviläisen Ylen Ulkolinjaan tekemässä podcastissa kerrotaan nigerialaisten pakkoprostituoitujen tilanteesta. Heille oli valehdeltu, että he pääsevät Euroopassa kaupan myyjiksi, mutta perillä Italiassa odotti pakkoprostituutio. Osa heistä on päässyt pakenemaan Suomeen ja Poriin. Podcastissa haastatellaan jo kertaalleen käännytyspäätöksen Suomessa saanutta naista. Hän toivoo voivansa elää rauhassa ja kasvattaa lapsensa.
Podcast vie myös jumalanpalvelukseen Teljän kirkkoon. Seurakunta laulaa Jaakko Löytyn sanoittamaa virttä 501, jossa pyydetään jokapäiväistä leipää, rauhaa ja siunausta koko maailmaan. Teljän seurakunnan jumalanpalveluksiin osallistuu viikoittain toista sataa ihmistä, joista maahanmuuttajataustaisia on noin 30–40.
Jumalanpalveluksissa esirukoukset luetaan eri kielillä. Kirkkosalin ovenpielessä raamatuntekstit ja rukoukset löytyvät paperille painettuna yli kymmenellä kielellä. Joka pyhä kirkkokahvien jälkeen pidetään tulkattu raamattutunti.
– Pidän tärkeänä, että seurakunnassa on yksi messu, johon kaikki tulevat. Siellä ihmiset voivat tutustua toisiinsa, Huhtala sanoo.
Teljän kirkkokuorossa laulavan Kaisa Lindewallin mielestä on hyvä, että seurakunnan esirukousta rukoillaan eri kielillä.
– Vaikka se on pieni asia, syntyy tunne, että kaikki ihmiset tahdotaan ottaa huomioon.
Eräs toinen seurakuntalainen on sanonut Kaisa Huhtalalle: ”Kun avasitte oven maahanmuuttajataustaisille ihmisille, niin se on ollut siunaukseksi tälle seurakunnalle.”
Nykyään seurakunnassa käytetään termiä kansainvälinen työ.
Tunnustuskunnan sijaan heille suurempi merkitys on siinä, että tämä on Kristuksen kirkko.
SEURAKUNTAAN ALKOI tulla maahanmuuttajataustaisia ihmisiä kahdeksan vuotta sitten. Ensin tuli yksi, sitten muita hänen perässään.
– Alkuun seurakuntalaiset olivat vähän hämmentyneitä, kun jumalanpalveluksiin tuli enemmän liikettä ja ääntä. Nyt tähän on jo totuttu.
Myös työntekijöissä uudet seurakuntalaiset herättivät aluksi kysymyksiä työnkuvan mahdollisista muutoksista, tai siitä, miten toimia oikein eri tilanteissa.
Maahanmuuttajataustaiset seurakuntalaiset ovat lähtöisin eri kirkkokunnista ja yhteisöistä. Heidän joukossaan on muun muassa katolilaisia ja helluntailaisia.
– Tunnustuskunnan sijaan heille suurempi merkitys on siinä, että tämä on Kristuksen kirkko.
MIKÄ ON saanut Huhtalan toimimaan aktiivisesti ihmisoikeuksien puolesta sekä avaamaan seurakuntansa eri maiden ihmisille? Hänet opiskeluajoista lähtien tunteneiden Sini Hulmin ja Kirsi Hiilamon mukaan Huhtalaa kuvaa rohkeus, joka näkyy asioiden tekemisenä toisin kuin on tapana. Hän on esimerkiksi kantanut muuttokuormaansa ratikassa huonekalu kerrallaan.
Tarina kertoo, että Huhtalan käsiala on niin epäselvää, ettei teologisen tiedekunnan professori saanut hänen tenttivastauksistaan selvää, joten hän pyysi Huhtalaa lukemaan kirjoittamansa vastaukset. Huhtala ei itsekään saanut käsialastaan selvää, mutta se ei estänyt häntä lukemasta vastauksia. Tentti meni läpi.
Rohkeutta on sekin, että hän on yhtä aikaa liberaali ja konservatiivi. Jälkimmäisenä jotkut pitävät sitä, että hän on antanut Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen työntekijän järjestää Teljän Väinölän kirkossa jumalanpalveluksia. Sleyn käytännön mukaa niissä ei ole naisia pappeina.
Hiilamon ja Hulmin mukaan Huhtala oli jo opiskeluaikana ennakkoluuloton eikä väistellyt vaikeita keskusteluja. He sanovat hänen hoitavan ihmisoikeuksiin liittyviä asioita vähäeleisesti ja kiitosta odottamatta.
Aktiivisuutta ihmisoikeuskysymyksissä voi selittää myös Huhtalan lapsuus. Teljän kirkko Porissa sijaitsee seitsemän kilometrin päässä Huhtalan lapsuudenkodista, Ulvilan Pikkupappilasta. Hänen isänsä Heikki Huhtala oli Ulvilan kirkkoherra, äiti opetusneuvos Kaarina Huhtala paikallisen koulun rehtori. Kotona kävi paljon ulkomaisia vieraita muun muassa ystävyysseurakunnista.
Vuonna 1932 syntynyt äiti oli Amnestyn jäsen, ja vuotta aiemmin syntynyt isä kävi eläkeikäisenä esimerkiksi Taizéssa. Isä opiskeli eläkkeellä ollessaan latvian kielen.
Huhtala sanoo, ettei häntä kasvatettu kiltiksi, vaan kotona kannustettiin keskustelemaan, kyseenalaistamaan ja muodostamaan mielipiteet niitä perustellen.
– Äiti korosti aina, että asiat eivät ole jotakin vain siksi että joku sanoo niin, vaan oma kantansa pitää voida perustella. Kodissamme keskusteltiin myös globaaleista aiheista.
Se näkyy painostuksena ja eristämisenä. Lähtömaista tulee yhä enemmän tappouhkauksia kristityiksi kääntyneille.
HUHTALA HAKI aikanaan opiskelemaan teologian lisäksi pohjoismaisia kieliä. Hän pääsi sisälle molempiin tiedekuntiin, mutta vähitellen teologia vei voiton, osin siksi, että erityisesti dogmatiikka kiinnosti.
Vuonna 1988 Huhtala vihittiin papiksi Turun tuomiokirkossa 24-vuotiaana. Hän oli joukon nuorin historiallisessa tapahtumassa, jossa Suomessa vihittiin ensimmäistä kertaa naisia papeiksi.
Asenteet kristityksi kääntyneitä kohtaan ovat Huhtalan mukaan koventuneet sekä Suomessa että maailmanlaajuisesti.
– Se näkyy painostuksena ja eristämisenä. Lähtömaista tulee yhä enemmän tappouhkauksia kristityiksi kääntyneille.
Hän ei kuitenkaan näe perusteita sille, että Suomeen otettaisiin vain kristittyjä kiintiöpakolaisia. Se olisi epäloogista. Jos Suomessa kristityksi kääntynyt ja kastettu ihminen ei pysty vakuuttamaan maahanmuuttoviranomaisia siitä että on kristitty, niin miten muualla päin maailmaa asuva ihminen voisi sen todistaa?
– Teljässä autetaan kaikkia ihmisiä uskonnosta riippumatta. Jos ihmisyys ei riitä, niin sitten mikään ei riitä.
Huhtala toistaa usein ajatusta ihmisen perusarvosta.
– Auttaminen perustuu ihmisyyteen, siihen että apua tarvitsee toinen ihminen.
Nykyistä turvapaikanhakumenettelyä hän muuttaisi siten, että muillakin kuin haavoittuvassa asemassa olevilla henkilöillä olisi jo ensimmäisessä puhuttelussa oikeus avustajaan
Turvapaikanhakijan kokemukset lähtömaan poliiseista saattavat olla niin huonoja, että puhuteltava katsoo turvallisimmaksi vaieta kokonaan kokemuksistaan.
– Avustaja pystyisi vakuuttamaan puhuteltavaa siitä, ettei poliisi tai kukaan muu viranomainen pahoinpitele häntä.
Toinen asia, johon hän tahtoisi muutosta, on ihmiskaupan uhrien aseman parantaminen.
– Niin että pakkoprostituoidulla ihmisellä olisi mahdollisuus vapaaseen elämään ilman, että hänet karkotetaan takaisin lähtömaahansa ihmiskauphpiaiden armoille.
Kolmanneksi Huhtala pitää tärkeänä, ettei turvapaikan hakemista estettäisi, kuten nyt voi tapahtua mikäli käännytyslaki tulee voimaan. Hänen mukaansa nykyisen hallituksen aikana pyritään ylipäätään vähentämään turvapaikan hakemista Suomesta.
Huhtalan mielestä ongelmallista on esimerkiksi se, että viime vuoden syyskuusta lähtien turvapaikkaa hakevalta on estetty niin sanottu kaistanvaihto. Vaikka henkilö olisi oleskellut Suomessa jo vuosia, ja lähtömaan tilanne muuttunut sinä aikana, henkilö ei voi vaihtaa syytä oleskeluluvan hakemiseen.
– Käytännössä se tarkoittaa, että Suomesta karkotetaan työelämässä mukana olevia, hyvää suomenkieltä puhuvia ihmisiä.
Toivoisin piispakunnan käyttävän entistä vahvemmin profeetallista ääntään ihmisoikeuksiin liittyvissä asioissa
VUOSIEN VARRELLA hän on saanut todistaa myös hyviä tarinoita. Sellaisia, joissa ihminen on päässyt rakentamaan rauhallista elämää Suomessa. Tai tarinoita, joissa viime hetkellä hyvän avustajan avulla ihminen on tullut kuulluksi viranomaisten taholta ja karkotusmääräys on peruttu.
Huhtala toivoisi kokonaiskirkolta aktiivisempaa otetta ihmisoikeuskysymyksiin. Hän antaa myönteistä palautetta Turun arkkihiippakunnan piispalle Mari Leppäselle siitä, että tämä otti kantaa Husseinin karkottamispäätöstä vastaan.
Kirkkohallitus voisi Huhtalan mielestä vaikuttaa pontevammin siihen, että viranomaiset kuuntelisivat aina asiantuntijoita silloin, kun määritellään, onko turvapaikanhakija oikeasti kristitty.
Hän muistuttaa, että Suomessa ei ole sellaista kirkkoturvaa kuin esimerkiksi Saksassa. Kirkkoturva Saksassa tarkoittaa käytännössä suojan, ravinnon sekä oikeusavun antamista, mutta ei kuitenkaan pakolaisen piilottamista.
– Toivoisin piispakunnan käyttävän entistä vahvemmin profeetallista ääntään ihmisoikeuksiin liittyvissä asioissa.
Huhtalan puoliso Heimo Hietanen on Keski-Porin seurakunnan kirkkoherra.
Osa maahanmuuttajataustaisista ihmisistä kutsuu heitä äidiksi ja isäksi. Joidenkin kanssa vietetään yhdessä juhlapyhiä.
– Mutta niinhän sukulaisten kanssa on tapana tehdä.
EN OLE saanut yhtä yksiselitteistä vastausta siihen, mikä on saanut Huhtalan toimimaan aktiivisesti turvapaikanhakijoiden ja ihmisoikeuksien puolesta.
Ehkä yksi syy tekoja synnyttäneeseen myötätuntoon löytyy 1600-luvulta, esivanhempien kokemuksista. Vahvistamattoman perimätiedon mukaan Huhtalan suku on hugenottien jälkeläisiä.
Hugenotit olivat 1500- ja 1600-luvulla Ranskassa asuneita protestantteja, joista iso osa pakeni vainoja. Ruotsiin heidän jälkeläisiään tuli etenkin 1700-luvulla.
Joku vuosi sitten Huhtala ja Hietanen vierailivat pienessä hugenottimuhseossa Saksassa Bad Karlshafenissa.
– Oli liikuttavaa nähdä 1600-luvulla kirjoitettuja kirjeitä, joissa pyydettiin suojelusta pakolaisena elävälle ihmiselle.
Ilmoita asiavirheestä