Tuhat merkkiä taivaasta: Kapinastako on kysymys?

Juttelin tutun black metal -harrastajan kanssa ja päädyin mutkan kautta kysymään, miten ihmeessä natsisymboliikka ja -kuvasto eksyi black metal -kulttuurin sakeimpiin syvänteisiin. Hän naurahti ja kertoi pitävänsä ilmiötä vastenmielisenä, mutta totesi asiattoman kuvaston uusiokäytön tarkoituksen olevan silkassa ärsyttämisessä. Vastareaktio ja ihmisten loukkaantuminen on kuulemma symboliikan käyttäjälle toivottu reaktio.

Nuorten miesten uskonnollisuuden noususta on puhuttu niin Kotimaan sivuilla kuin muuallakin yhteiskunnassa. Omilta teinivuosiltani muistan, miten keskeistä roolia nimenomaan provosoiminen ja reaktioiden kalastelu monen teinipojan maailmassa näyttelee.

2020-luvun yhteiskunnassa, missä uskonnollisuus on entistä enemmän ”yksityinen asia” ja kouluista on pyritty tekemään uskontoneutraaleja vyöhykkeitä, en voi kuin kuvitella, miten tehokkaalta provokaatiolta kristityksi julistautuminen saattaa jostain tuntua. ”Eivät teidän tienne ole minun teitäni”, saattaa nuori kapinallinen Jesajan sanoin härnätä.

En ole latistamassa ilmiötä kapinaksi tai vähättelemässä kenenkään uskoa, mutta ajatusleikki on mielestäni huvittavalla tavalla osuva: eikö ristin pitäisikin edustaa kapinaa?

Lue myös:

Nuorten miesten hengellisyys rakentuu somessa – Millaista heidän kristillisyytensä on?

Ilmoita asiavirheestä
Edellinen artikkeliKolumni: Kaunis elokuva uskosta jäi sanasodan jalkoihin
Seuraava artikkeliHelsinkiläisnuorten kirkkoon liittyminen on kiihtynyt samalla kun pääkaupungin seurakuntien jäsenmäärän lasku on loiventunut

Ei näytettäviä viestejä