Peruskoulujen islamin opetus ensisijaisena uskontona on lisääntynyt viime vuosina runsaasti. Suurin haaste onkin nyt pula opettajista. Vuonna 2018 islamin oppilaita oli 13 400, tuorein tilasto vuodelta 2022 kertoo määräksi 17 500.
– Pätevien islamin opettajien tarve on edelleen huomattava, vaikka heitä valmistuukin koko ajan pikkuhiljaa lisää, kertoo Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen KARVI:n johtava asiantuntija Matti Suomilammi.
Kymmenessä suurimassa kaupungissa noin puolet islamin opettajista on koulutukseltaan päteviä, muualla Suomessa noin neljäsosa. Tämä käy ilmi kyselystä, jonka KARVI teki koulujen rehtoreille.
Islamin lehtori Heidi Vehviläinen opettaa useissa Vantaan peruskouluissa. Hän kertoo selviytyvänsä opetustyöstään hyvin.
– Omat oppilasmääräni ovat pysyneet maltillisina, koska Vantaalla islamin opettajia on riittävästi. Mutta koko pääkaupunkiseudulla muodollisesti päteviä opettajia ei ole tarpeeksi.
Teologian maisterin tutkinnon jälkeen Vehviläinen halusi uskonnon opettajaksi ja erikoistui yliopistossa islamiin. Itse hän ei kuulu mihinkään uskontokuntaan. Etenkin uudet oppilaat ja heidän vanhempansa kysyvät joskus Vehviläiseltä, miten hän voi opettaa islamia, vaikka ei ole muslimi.
– Kerron avoimesti uskonnottomuudestani. Pääosin tähän suhtaudutaan hyvin. Mitä kauemmin olen opettanut, sitä vähemmän kysellään.
Vehviläisen mukaan islamia opiskelevat oppilaat tulevat erilaisista taustoista. Toiset käyvät moskeijassa joka viikko, jotkut eivät koskaan.
KOULUJEN USKONNONOPETUKSEN raamit laatii opetushallitus. Tällä hetkellä Suomessa on voimassa opetussuunnitelma neljäntoista eri uskonnon oppimäärälle. Opetus painottuu sen perusteella, minkä uskonnon oppimäärä on oppilaalle valikoitunut. Tämän uskonnon opettamiseen käytetään aikaa enemmän kuin muihin.
Opetusneuvos Outi Raunio-Hannula opetushallituksesta muistuttaa, että kaikissa oppimäärissä opetetaan myös muita uskontoja. Tämä on kirjattu opetussuunnitelman perusteisiin. Uskontoja ei arvoteta paremmuusjärjestykseen.
Joskus islamin lehtori Vehviläisen oppilaat ovat kyselleet, pitääkö heidän oppia muitakin uskontoja. Islaminuskoisesta opettajastakin on valitettu, koska hän on ”väärästä” maasta kotoisin. Vehviläisen mukaan tällaista puhetta kuulee kuitenkin vähän siihen nähden, miten islamia opiskelevien määrä on lisääntynyt.
– Koululaiset eivät tietenkään päätä, mitä opetetaan tai kuka opettaa. Jos huoltajien kanssa tulee ongelmia, pyydän kääntymään rehtorin puoleen.
Vehviläinen muistuttaa, että koulussa opetetaan uskontoja, mutta ei uskomaan.
– Emme rukoile, mutta keskustelemme rukouksista.
Vaikka opetushallitus laatii uskonnon opetussuunnitelman perusteet, se ei valvo opetuksen sisältöä sen enempää kuin oppimateriaalin pätevyyttä. Vastuu on kouluilla, viime kädessä rehtoreilla. Heidi Vehviläinen kokoaa islamin opetusmateriaalin itse.
– En juurikaan käytä kirjoja, koska niitä on vähän ja ne ovat vanhoja. Kirjoitan opetusta varten itse selkokielisiä tekstejä. Hyödynnän tässä oppikirjoja ja tieteellisiä julkaisuja.
VEHVILÄISEN MUKAAN islamin opetus kaikille oppilaille on tärkeää, koska suomalaisilla on ennakkoluuloinen ja kapea käsitys tästä uskonnosta. Sitä ei tunneta tarpeeksi. Esimerkeiksi hän nostaa naisen aseman sekä sharia-lain, joka mielletään vain julmina rangaistuksina.
– Sharia-laki on paljon laajempi, se määrittelee muslimin arkielämää pukeutumisesta kävelemiseen. Eikä Koraani suoraan määrää naista peittämään kasvojaan burkhalla, käyttämään hijab-huivia tai alistumaan miehen valtaan. Profeetta Muhammedin mukaan jokainen ihminen on samanarvoinen.
Vehviläinen muistuttaa, että Koraanin tulkinta on sallittua. Tämä vaikuttaa siihen, miten suhtaudutaan myös rangaistuksiin.
– Suurin osa islamin oppineista ei julmia rangaistuksia hyväksy. Eihän valtavirran islamissa tänään ajatella, että varkaalta tulisi katkaista käsi. Hävitystä löytyy Raamatustakin, mutta molemmissa kirjoissa korostuvat myös armo ja hyvät asiat. Pitäisi ymmärtää, missä maailman ajassa tekstit on kirjoitettu.
Niin islamia kuin kristinuskoa käytetään myös valtapolitiikan ja alistamisen aseina. Mediassa islam esitetään enimmäkseen terrorismina ja ääriliikkeinä. Vehviläisen mukaan tämä ruokkii eniten ennakkoluuloja. Poliittista islamia Vehviläinen ei kuitenkaan peruskouluopetukseen tuo.
– Pohdimme eettisiä kysymyksiä, mikä on oikein tai väärin. Perehdymme islamin historiaan, pyhiin kirjoihin, profeettoihin sekä myös sharia-lakiin. Muihin maailmanuskontoihin paneudumme kokonaisen lukuvuoden.
Joskus opettaja saa oppitunneilla kuulla, että islam on ainoa oikea uskonto. Tällaiset kommentit avaavat portin keskustelulle. Paras keskustelufoorumi Vehviläiselle on suomalainen peruskoulu, koska siellä oppilaat voivat turvallisessa ja neutraalissa ympäristössä rakentaa uskonnollista identiteettiään ja tuntea, että heidän uskontoaan kunnioitetaan.
– Voimme käydä islamista myös kriittistä keskustelua ja oppia ymmärtämään muita maailmanuskontoja – sekä uskonnottomia. Tämä kaikki auttaa oppilaita integroitumaan yhteiskuntaan, kotoutumaan. Ymmärrys ja suvaitsevaisuus lisääntyvät puolin ja toisin, Vehviläinen sanoo.
Lue myös:
Ilmoita asiavirheestä