Marraskuussa 80 vuotta täyttänyt kirkon perheneuvonta käy läpi yhtä historiansa voimakkaimmista murroksista.
Hyvinvointialueiden ja kuntien taloushaasteet sysäävät monet kirkon perheasiain neuvottelukeskukset vuodenvaihteessa kokonaan seurakuntarahoitteisiksi. Samaan aikaan myös seurakunnat kamppailevat taloutensa kanssa muuttoliikkeen ja jäsenkadon vuoksi.
Maamme 37:stä perheasiain neuvottelukeskuksesta 22 on saanut tänä vuonna osan rahoituksestaan kunnilta ja hyvinvointialueilta. Tammikuun ensimmäisenä päivänä tällaisia keskuksia on enää 14.
Luvut perustuvat Kirkon perheneuvonnan ja perheasioiden asiantuntijan Sari-Annika Pettisen tilastoihin.
– Tämä on iso keikaus ja edellyttää keskuksilta yhä enemmän oman toimintaympäristön analyysia ja tuntemista, Pettinen toteaa.
Perheasiain neuvottelukeskusten ja julkishallinnon rahoitussopimuksissa on ollut kyse siitä, että hyvinvointialue tai kunta on tukenut keskusten toimintaa tietyllä rahasummalla vuodessa. Sitä vastaan keskus on tuottanut sovittuja palveluita, kuten pariterapiaa, kasvatus- ja perheneuvontaa sekä erotilanteisiin liittyvää sovittelua.
– Sopimusten mukaan keskukset ovat voineet esimerkiksi tarjota apua ensisijaisesti lapsiperheille. Nyt jos hyvinvointialue itse ottaa kopin lapsiperhepalveluista, keskusten pitää katsoa, mitä parisuhdeavun katvealueita muilta toimijoilta jää: ovatko sellaisia esimerkiksi lapsettomat parit tai ikääntyvät parit, Pettinen sanoo.
– Se voi muuttaa yksittäisen keskuksen työtä merkittävästi.
Pettisen mukaan perheneuvonta on ainoa kirkon toimintasektori, jolla on pystytty nostamaan henkilöresursseja viiden viime vuoden aikana. Nytkin osa seurakunnista on kyennyt omalla lisärahoituksella säilyttämään perheneuvontapalvelut ennallaan ainakin ensi vuodeksi. Paikoin on ilmoitettu henkilöstövähennyksistä.
Lain mukaan perheneuvonnan on oltava asiakkaalle maksutonta, ja siksi jokainen lisäeuro tarkoittaa yleensä säästöjä muilta toimintasektoreilta.
Taloushaasteista huolimatta Pettinen näkee hyvinvointialueyhteistyön loppumisella myös hopeareunuksen: Sopimusyhteistyön päätyttyä keskuksilla ei ole raportointivelvollisuutta kunnille eikä hyvinvointialueille. Se säästää resursseja itse työhön. Lisäksi keskukset voivat kehittää toimintaa avoimesti kirkon omista diakonisista arvolähtökohdista käsin.
– Sopimuksissa on esimerkiksi voitu asettaa tarkkoja rajoja sille, kuinka paljon tapaamisia voi olla enimmillään per asiakas. Jatkossa työntekijät voivat arvioida yhä asiakaslähtöisemmin, mikä on paras tuki kuhunkin tilanteeseen.
Tämä on iso keikaus ja edellyttää keskuksilta yhä enemmän oman toimintaympäristön analyysia ja tuntemista.
RAJUIMMAT EUROMÄÄRÄISET leikkaussuunnitelmat on väläyttänyt Helsingin seurakuntayhtymän yhteinen seurakuntaneuvosto. Yhtymä on valmistelemassa suunnitelmaa vuosille 2026–2030, ja lokakuussa yhtymä julkaisi esitysluonnoksen, jossa perheneuvonnan vuosibudjetti noin puolitettaisiin nykyisestä hieman yli miljoonasta eurosta.
Helsingissä, kuten muissakin isoissa kaupungeissa, kirkon perheneuvonta on jo entuudestaan ollut kokonaan seurakuntarahoitteista.
Tällä hetkellä seurakuntayhtymän palveluksessa työskentelee noin kymmenen perheneuvojaa kolmessa toimipisteessä: Pasilassa, Kalliossa ja Itäkeskuksessa.
Yhtymän Kasvatuksen ja seurakuntapalveluiden päällikön Jussi Murtovuoren mukaan esitysluonnos on osa seurakuntien ja yhtymän toiminnan sopeuttamista tulevaan talouskehitykseen. Samanlaisia muutosesityksiä on tehty muillekin toimintasektoreille. Varsinaisia päätöksiä on odotettavissa ensi vuonna.
– Tämä esitys on ehdottomasti vasta sormiharjoitus. Lopullinen leikkausprosentti voi olla aivan muuta. Nyt on menossa seurakuntien edustajien kuulemiset. Yhtymässä tunnistetaan tarve, joka perheneuvonnan osaamiselle on. Siksi itse suhtaudun esitykseen hyvin rauhallisesti.
Murtovuoren mukaan yksi tekijä rajun leikkausehdotuksen taustalla on se, että Helsingissä ihmisille on tarjolla muutakin kohtuuhintaista tai jopa ilmaista parisuhdeapua.
– Täällä on mahdollista ottaa huomioon myös muut perheneuvontaa tarjoavat tahot – erilaiset yhdistykset sekä kaupunki. Tarjonta ei siis ole vain seurakuntien varassa. Sekin vaikuttaa suunnitteluun.
Toteutuessaan leikkausprosentti tarkoittaa merkittäviä henkilöstövähennyksiä. Lisäksi suunnitelmaluonnoksessa esitetään, että perheneuvonnan tehokkuutta kehitetään niin, että tapaamiskertoja voidaan vähentää. Samalla osaamista ja järjestämisvastuuta siirretään seurakuntiin, jotta seurakunnat voivat tehdä nykyistä vaikuttavampaa ennaltaehkäisevää parisuhde- ja perhetyötä. Pasilan toimipisteestä luovutaan.
– Meillä on seurakunnissa perheneuvontakoulutuksen saaneita pastoreita ja esimerkiksi diakoniatyöntekijöitä. Osa heistä tekee jo nyt tätä työtä muun työnsä ohessa, Murtovuori kertoo.
Perheneuvonnan henkilökuntaa suunnitelmaluonnos on hätkähdyttänyt. Viime vuonna yhtymän perheneuvonnalla oli noin 830 asiakasta ja lähes 6 000 asiakastapaamista. Silti vain joka kolmannelle yhteyttä ottaneelle pystyttiin tarjoamaan vastaanottoaika.
– Asukaslukuun nähden resurssimme ovat nyt samalla tasolla kuin muissa isoimmissa kaupungeissa, joissa on koko maan huonoin resurssitilanne asukasmäärään suhteutettuna. Jos ehdotettu leikkaus toteutuu, resursseja jää vain puolet siitä tasosta, Helsingin seurakuntayhtymän perheneuvoja Anna Korkman Lopes havainnollistaa.
KOKO MAASSA perheasiain neuvottelukeskuksissa työskentelee noin 180 ylemmän korkeakoulututkinnon ja kolmen vuoden erityiskoulutuksen suorittanutta perheneuvojaa.
Kirkkohallituksen Sari-Annika Pettinen pitää hyvänä, että myös muilla seurakuntien työntekijöillä on perheneuvontaosaamista ja mahdollisuus tarjota perheille matalan kynnyksen apua. Lisäksi hän sanoo ymmärtävänsä sen, että joskus toimintoja on pakko supistaa.
Se ei kuitenkaan poista erillisten perheasiainyksiköiden merkitystä.
– Perheneuvonnan alkuvuosikymmeninä papit tekivät sitä oman työnsä ohessa. Sitten huomattiin, että perheneuvontaan hakeutuu ihmisiä hyvin monenlaisten ja haastavienkin kysymysten kanssa. Niissä tilanteissa tarvitaan erityisosaamista.
Täytyy heittää palloa muille toimijoille ja toivoa, että esimerkiksi hyvinvointialue pystyy tekemään parhaansa perheiden hyväksi.
Mikkelissä jatketaan yhdellä perheneuvojalla
Hyvinvointialueyhteistyön loppuminen osui pahiten Mikkelin perheasiainkeskukseen, jonka tämän vuoden rahoituksesta lähes 90 prosenttia on tullut Etelä-Savon hyvinvointialueelta. Yksikön palveluksessa on ollut kaksi perheneuvojaa ja puolipäiväinen vastaanottosihteeri.
Hyvinvointialue ilmoitti kesällä irtisanovansa Mikkelin ja Savonlinnan perheasiainyksiköitä koskevat sopimukset päättymään vuodenvaihteeseen. Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoneuvosto päätti 10. joulukuuta ryhtyä ylläpitämään kokonaan seurakuntarahoitteista perheneuvontaa siten, että toisen perheneuvojan työsuhdetta jatketaan. Samalla hänen toimenkuvaansa sisällytetään vastaanottosihteerin tehtävät sekä esimerkiksi perhekerhoja.
Toisen perheneuvojan palvelussuhde päättyy. Vastaanottosihteeri siirtyy seurakunnassa toisiin tehtäviin.
Irtisanomisesta huolimatta ratkaisu lisää seurakunnan rahoitusvelvoitetta noin 70 000 euroa vuodessa.
Diakonian ja erityistyöalojen johtajan Lassi Suihkosen mukaan päätös on sekä murheellinen että huojentava. Syksyn aikana Mikkelissä pöydällä olivat kaikki vaihtoehdot, myös koko yksikön alasajo.
– Päätöksentekijät joutuivat puntaroimaan monia asioita: työalojen tasapainoista kohtelemista, perheneuvonnan merkitystä kirkon perustehtävän toteuttamisessa sekä seurakunnan pieneneviä voimavaroja. Lopputulos oli kompromissi.
– Täytyy heittää palloa muille toimijoille ja toivoa, että esimerkiksi hyvinvointialue pystyy tekemään parhaansa perheiden hyväksi. Parisuhdeavulle on tarvetta.
Seurakunnat turvaavat perheneuvonnan Forssassa vaikka Oma Häme lopettaa yhteistyön
***
Uuden tilaajan etu: Ensimmäinen kuukausi vain 1€!
Innostutko ajankohtaisista aiheista ja laadukkaasta merkityksellisestä sisällöstä? Jos et ole vielä Kotimaan digitilaaja, nyt on loistava hetki tutustua mediaan ja aloittaa tilaus. Saat ensimmäisen kuukauden erikoishintaan vain 1€, ja pääset syventymään kiinnostavaan sisältöömme välittömästi.
Erikoistarjous on voimassa vain rajoitetun ajan ja ainoastaan uusille asiakkaille.
Kuukauden tutustumisjakson jälkeen Kotimaan digitilaus jatkuu automaattisesti hintaan 9,90€/kk, voit perua tilauksen koska tahansa ennen seuraavan laskutuskauden alkua.
Ota kaikki irti Kotimaasta – napsauta tästä!
Ilmoita asiavirheestä