Kun YK:n COP29-ilmastokokous päättyi Azerbaidžanin Bakussa aamuyöllä 24. marraskuuta, Suomen Lähetysseuran johtava vaikuttamistyön asiantuntija Niko Humalisto oli lopen uupunut.
Kaksiviikkoinen rupeama oli kolmas YK:n ilmastokokous, johon Humalisto osallistui osana kristillisen ACT Allianssin delegaatiota. Kuten ennenkin, tapahtuma oli hyvin intensiivinen, mutta tällä kertaa kuormitusta lisäsi neuvottelusalien poikkeuksellisen kireä tunnelma.
Kokoontumisen päätavoitteena oli sopia siitä, kuka rahoittaa kehittyvien maiden ilmastotoimia tulevina vuosina ja kuinka paljon. Näkemyserot olivat suuria, eikä isäntämaata edustaneen puheenjohtajan autoritaarinen tyyli parantanut mielialaa. Keskusteluissa nähtiin muun muassa kehittyvien maiden ulosmarssi.
– Tämä oli tunnelmaan ikävin YK:n ilmastokokous, johon olen osallistunut. Oli aito mahdollisuus, ettei sieltä olisi saatu ulos mitään kestäviä päätöksiä, Humalisto kertoo.
PÄÄTÖSASIAKIRJASSA OSALLISTUJAMAAT sopivat kehittyville maille kanavoitavan ilmastorahoituksen kolminkertaistamisesta 300 miljardiin dollariin vuodessa. Kyse on rahasta, joka myönnetään apuna, pääomasijoituksina ja lainoina kehittyville maille näiden hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi ja ilmastonmuutoksen haittoihin sopeutumiseksi.
Lisäksi sovittiin 1 300 miljardin dollarin ”investointitavoitteesta”, johon lasketaan mukaan rahavirrat kaikista mahdollisista lähteistä. Sitä, mitkä maat tämän tavoitteen maksamiseen osallistuvat ja kuinka paljon, sopimustekstissä ei kuitenkaan eritellä. Se jättää portin auki vastuun välttelylle. Kumpikin rahoitustaso on tarkoitus saavuttaa vuoteen 2035 mennessä.
Tähän asti valtioiden välisen ilmastorahoituksen ovat kustantaneet perinteiset teollisuusmaat, ja myös uudessa sopimuksessa ne velvoitetaan näyttämään rahoituksessa suuntaa muille. Samalla mukaan kutsutaan kaikkia sopimuksen allekirjoittajamaita ja esimerkiksi kehityspankkeja.
Lavean muotoilun seurauksena kukin maa voi käytännössä itse päättää, kuinka suurella summalla ja millä tavalla se rahoituspottiin osallistuu.
– Monet muutkin kirjaukset ovat ympäripyöreitä, kuten toteamus, että ”kansainvälistä rahoitusarkkitehtuuria on uudistettava nopeasti”. Tällaiset löyhät kirjaukset yleensä poikivat meheviä riitoja tulevaisuudessa, Niko Humalisto harmittelee.
Ensi vuoden Brasilian COP-kokouksesta ennakoidaankin jälleen vaikeaa.
ASIANTUNTIJOIDEN MUKAAN köyhien maiden vihreän siirtymän tehokas edistäminen ja ilmastomuutokseen sopeutuminen edellyttäisi jo nyt tuhansia miljardeja dollareita vuosittain. Lisäksi tarve vain nousee ilmastonmuutoksen haittojen voimistuessa.
– Tehty rahoituspäätös ei turvaa maailman köyhimpien ihmisten oikeutta kehitykseen, Humalisto kiteyttää.
Kokouksen onnistumisena on pidetty kansainvälisten hiilimarkkinoiden pelisäännöistä saavutettua periaatesopua sekä sitä, että Kiina näytti olevansa sitoutunut ilmastotyöhön ja monenkeskiseen sopimiseen.
Lisäksi Bakussa saavutettiin sopu kriteereistä, joilla mitataan eri yhteisöjen sopeutumista ilmastonmuutoksen seurauksiin. Mittariston perusteella kansainvälinen yhteisö pystyy seuraamaan sopeutumisen kehitystä eri alueilla ja ohjaamaan rahoitusta olennaisimpiin kohteisiin.
Näissä mittareissa ACT Allianssi saavutti suurimman onnistumisensa Bakussa, Humalisto arvioi. Monien muiden järjestödelegaatioiden ja lobbareiden tavoin myös Allianssin tiimi seurasi neuvottelutekstien laatimisprosessia ja tarjosi osapuolille kompromissiesityksiä.
Sopeutumismittaristoa koskevaan sopimuskohtaan ryhmän muotoiluehdotus päätyi lähes sellaisenaan.
– Meille oli tärkeää, että mittareiden tulee olla ihmisoikeusperustaisia ja huomioida erilaisten vähemmistöjen, kuten vammaisten henkilöiden, tilanne muutosten keskellä.
KUN COP29-kokouksen osallistujat valmistelivat Bakuun lähtöä, Suomea riepotteli Lyly-myrsky. Sen aikana Suomen merialueilla havaittiin mittaushistorian ensimmäinen hirmumyrsky, kun Rauman Kylmäpihlajassa mitattiin kymmenen minuutin keskituuleksi 33,5 metriä sekunnissa.
Vuoden 2015 Pariisin sopimuksessa maat asettivat tavoitteekseen pysäyttää ilmaston lämpeneminen puoleentoista asteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna. Kuluvasta vuodesta näyttää tulevan ensimmäinen, jolloin tämä raja ylitetään globaalisti.
Silti ihmiskuntaa näyttää kiinnostavan enemmän asevarustelu kuin ympäristönsuojelu. Noin 80 prosenttia energiasta tuotetaan edelleen öljyllä, hiilellä ja maakaasulla.
– On kohtuutonta toivoa, että fossiilisista polttoaineista irtautuminen olisi helppoa. Monille maille kyse on energiaomavaraisuudesta ja tärkeimmästä vientitulojen lähteestä. Jokainen maa myös yrittää turvata omille kansalaisilleen oikeudenmukaisen ratkaisun. Ne ratkaisut eivät vain ole samantyyppisiä täällä Pohjolassa kuin globaalissa etelässä, Humalisto huomauttaa.
Positiivista on se, että vihreitä investointeja tehdään maailmassa vuosittain yhä enemmän. Esimerkiksi Indonesia ilmoitti Bakussa sulkevansa kaikki hiilivoimalansa vuoteen 2040 mennessä. Yhdysvalloissa monet osavaltiot ja yritykset ovat sanoneet jatkavansa ilmastotyötä, vaikka liittovaltion sitoutuminen siihen vähenisikin Donald Trumpin presidenttikaudella.
– Ratkaisuja on olemassa, ja työtä on jatkettava, vaikka se ei ole helppoa. Jonkinlaista poliittisen johtajuuden ja vision murrosta vain tarvittaisiin. Emme voi loputtomiin jatkaa ilmastoneuvotteluja tulehtunein välein niin, että kaikilla osapuolilla on pettymyksen tuntu, Niko Humalisto pohtii.
– Pitäisi pystyä vahvistamaan uskoa yhdessä toimimiseen. On tehtävä työtä sen eteen, että ihmisissä syntyy tunne ja halu olla osa tämän kriisin ratkaisua.
Poliittisesti EU:lla on hyvä mahdollisuus neuvotella siltoja kehittyneiden maiden ja kehittyvien maiden välille, Humalisto näkee. Siviiliyhteiskunnan osalta asiantuntijan katse kohdistuu muun muassa kirkkoihin.
– Kirkot voivat osaltaan tuoda ilmastoasiaa tunnetasolla lähelle ihmisiä – puhua kielellä, jossa esimerkiksi tulvatuhon uhrit eivät ole vain numeroita paperilla vaan konkreettisia menetettyjä unelmia ja mahdollisuuksia kehitykseen.
Lue myös:
Kiinteistöt esteenä kirkon tiellä hiilineutraaliksi – Turhista luovuttava
***
Uuden tilaajan etu: Ensimmäinen kuukausi vain 1€!
Innostutko ajankohtaisista aiheista ja laadukkaasta merkityksellisestä sisällöstä? Jos et ole vielä Kotimaan digitilaaja, nyt on loistava hetki tutustua mediaan ja aloittaa tilaus. Saat ensimmäisen kuukauden erikoishintaan vain 1€, ja pääset syventymään kiinnostavaan sisältöömme välittömästi.
Erikoistarjous on voimassa vain rajoitetun ajan ja ainoastaan uusille asiakkaille.
Kuukauden tutustumisjakson jälkeen Kotimaan digitilaus jatkuu automaattisesti hintaan 9,90€/kk, voit perua tilauksen koska tahansa ennen seuraavan laskutuskauden alkua.
Ota kaikki irti Kotimaasta – napsauta tästä!
Ilmoita asiavirheestä