Valtaosa kirkon hiilijalanjäljestä syntyy kiinteistöstä, selviää Suomen ympäristökeskuksen kirkolle tekemästä hiilijalanjälkilaskurista ja tiekartasta kohti hiilineutraalia kirkkoa.

Kirkolliskokouksen täysistunto hyväksyi vuonna 2019 tavoitteen, jonka mukaan kirkko olisi hiilineutraali vuonna 2030. Vuosien 2019 ja 2023 välillä kirkon hiilijalanjälki on kasvanut 193,6 miljoonasta kilosta 210,4 miljoonaan kiloon. Kasvua on siis ollut 8,7 prosenttia.

Hiilijalanjälki laskettiin kirkon ostolaskuista tehdyllä yhteenvedolla, kertoo Kirkkohallituksen asiantuntija Ilkka Sipiläinen.

– Laskelma tilattiin Sykeltä samalla mallilla, jota kunnatkin käyttävät. Sitä on tarkennettu kirkon ja seurakuntien käyttöön. Laskelma perustuu tutkimustietoon ja on tehty parhaalla asiantuntemuksella.

Suurin osa kirkon hiilijalanjäljestä siis koostuu kiinteistöihin liittyvistä päästöistä, kuten lämmityksestä. Tämä oli Sipiläisen mukaan odotettavissa.

– Rakennukset, ja kaikki niihin liittyvä aiheuttaa päästöjä. Samaahan sanotaan yksityisille kansalaisillekin, suurimmat päästölähteet ovat asuminen, liikenne ja ruoka.

Syke suosittaa kirkolle toimenpiteiksi tarpeettomista rakennuksista luopumista sekä muiden rakennusten tarkkaa läpikäyntiä esimerkiksi käyttöasteen ja energiatehokkuuden osalta. Lisäksi Syke kehottaa luopumaan fossiilisista polttoaineista, hankkimaan vain välttämätöntä ja ottamaan vähähiilisyyden kriteeriksi kaikkiin hankintoihin ja kilpailutuksiin.

– Tarpeettomista rakennuksista luopuminen on iso toimi, jolla hiilijalanjälkeä voidaan pienentää. Kirkkohallitus tukee myös öljylämmityksestä luopumista, ja siitä saa myös rahallista säästöä, Sipiläinen kommentoi.

Koska kiinteistöt ovat niin suuressa roolissa päästölähteinä, niiden tarkka rekisteröinti kirkon esine- ja kiinteistörekisteri Basikseen olisi tärkeää. Tietokannassa on kuitenkin vielä puutteita.

SIPILÄISEN MUKAAN seurakunnat ovat osoittaneet kiinnostusta kirkon ympäristötoimia kohtaan, ja ovat niihin sitoutuneita. Hän viittaa kirkon nelivuotiskertomukseen, jonka mukaan 87 prosenttia kirkon työntekijöistä pitää ilmaston ja ympäristön kannalta kestävän elämäntavan edistämistä erittäin tai melko tärkeänä tehtäväalueena.

Kirkkohallituksen tavoitteena on, että vuonna 2025 kaikilla seurakunnilla on ympäristödiplomi. Näillä näkymin tavoite ei kuitenkaan ole toteutumassa. Kirkon nelivuotiskertomuksen mukaan yli puolet seurakunnista (55 prosenttia) ei ole ottanut diplomia käyttöön. Pienistä seurakunnista diplomi on alle neljänneksellä, mutta suurimmista seurakunnista ympäristödiplomi on jo 74 prosentilla.

– Ympäristödiplomin kattavuus on kuitenkin hyvä. Suurin osa kirkon jäsenistä kuuluu seurakuntiin, joilla diplomi on.

Sipiläinen pitää arvokkaana sitä, että kirkon hiilijalanjäljestä on nyt olemassa kokonaiskuva. Samalla saatiin koko kirkon käytössä oleva hiilijalanjälkilaskuri. Hiilineutraalius vuonna 2030 on silti kova tavoite.

– Kun otetaan huomioon kaikki epäsuorat päästöt, niin onhan se haastavaa. Parhaimmillaan päästään lähelle sitä.

Nyt pitäisikin toimia niin hyvin kuin voidaan päästöjen vähentämiseksi. Sipiläinen korostaa, että vuodesta 2019, jolloin päätös hiilineutraaliudesta tehtiin, osaaminen ja tieto on syventynyt.

– Nyt ollaan Suomen ja maailman kärkijoukoissa tekemässä näitä välttämättömiä toimia.

YK:N ILMASTOKOKOUS Azerbaidzhanin Bakussa päättyi viime viikonloppuna käytyään kaaoksen partaalla. Yliajalle venyneessä kokouksessa päätettiin kasvattaa kehittyville maille maksettavaa ilmastorahoitusta 300 miljardiin dollariin vuodessa.

Ilkka Sipiläisellä on kokemusta ilmastokokouksista, vaikka hän ei Bakussa ollutkaan. Hän kertoo olleensa mukana muun muassa 2009 Kööpenhaminassa, kun kaikki meni pieleen, sekä onnistumisen hetkellä Pariisissa 2015. Pariisin ilmastosopimuksen mukaan ilmaston lämpenemistä rajoitetaan alle kahteen asteeseen, ja pyritään kohti 1,5 astetta.

– Se, että sopimus Bakussa ylipäätään syntyi, on iso asia. Oikeudenmukaisuusrahastoa kasvatettiin, vaikka se ei olekaan vielä missään nimessä riittävä. Se pitää kuitenkin prosessia liikkeellä ja toivoa yllä.

Maailman ilmastotoimet etenevät hitaasti, mutta jotakin kuitenkin tapahtuu.

***

Uuden tilaajan etu: Ensimmäinen kuukausi vain 1€!

Innostutko ajankohtaisista aiheista ja laadukkaasta merkityksellisestä sisällöstä? Jos et ole vielä Kotimaan digitilaaja, nyt on loistava hetki tutustua mediaan ja aloittaa tilaus. Saat ensimmäisen kuukauden erikoishintaan vain 1€, ja pääset syventymään kiinnostavaan sisältöömme välittömästi.

Erikoistarjous on voimassa vain rajoitetun ajan ja ainoastaan uusille asiakkaille.

Kuukauden tutustumisjakson jälkeen Kotimaan digitilaus jatkuu automaattisesti hintaan 9,90€/kk, voit perua tilauksen koska tahansa ennen seuraavan laskutuskauden alkua.

Ota kaikki irti Kotimaasta – napsauta tästä!

Ilmoita asiavirheestä