Kirja: Päähenkilöt kokevat ulkopuolisuutta ja luonto nousee merkittävään rooliin

Kuva: Mari Teinilä

Anni Kytömäen neljäs romaani Mirabilis jatkaa aiemmasta tuotannosta tutuilla teemoilla. Niitä ovat salattu identiteetti ja vastentahtoinen äitiys. Jälleen melankolisuuteen taipuvaiset päähenkilöt kokevat ulkopuolisuutta ja luonnolla on merkittävä rooli.

Mirabiliksen 1800-luvulle sijoittuva tarina kertoo kaksosista, Ellasta ja Artturista, jotka syntyvät Amurinmaalla Venäjän kauko-idässä. Kaksosten äiti, Iso-Riikka on lähtenyt suomalaisen retkikunnan mukaan perustamaan ideaaliyhteisöä, mutta urakka päättyy pettymykseen.

Anni Kytömäki: Mirabilis. Gummerus 2024. 688 sivua.

Ellan ja Artturin lapsuutta Amurinmaalla varjostaa viidakossa vaaniva amba, tiikeri. Iso-Riikkaa tiikeri kiehtoo pakkomielteeksi asti, mutta lapset pelkäävät eläintä siinä määrin, että opettelevat varmuuden vuoksi pinkomaan, pomppimaan ja kiipeämään sitä pakoon mahdollisimman nopeasti.

Myöhemmin Suomessa kaksoset jatkavat voimisteluharjoituksiaan ja kehittyvät niissä taitaviksi. Akrobatia saa myös kaksosten elämään kietoutuvan paroni Falkenhöjdin kiinnittämään huomionsa Ellaan. Paronista muodostuu tarinan edetessä tiikerin veroinen peto.

Toinen päähenkilö on kuuluisa luonnontutkija Leonhard Stejneger, joka saa tutkimusmatkalla Beringinsaarella päähänpinttymän 1700-luvulla eläneestä edeltäjästään Georg Wilhelm Stelleristä.

Stelleristä elämäkerran kirjoittanut Stejneger on Kytömäen tuotannossa ensimmäinen oikeaan ihmiseen perustuva päähenkilö. Steller oli osa Vitus Beringin Beringinsaarelle haaksirikkoutunutta retkikuntaa. Vuonna 1741 tapahtunut haaksirikko ja alueella asustelleen stellerinmerilehmän sukupuutto alle 30 vuotta lajin löytymisen jälkeen ovat viime vuosina olleet esillä myös Iida Turpeisen romaanissa Elolliset (2023) ja sekä Aura Koiviston tietokirjassa Mies ja merilehmä (2019).

Mirabilis ei kertaa liiemmälti näitä jo käsiteltyjä tapahtumia, vaan pohdiskelee sukupuuttoa ja ihmisten luontoon jättämää kädenjälkeä surumielisesti. Kuolema ja sukupuutto kulkevatkin teemoina läpi koko kirjan. Stejneger pakenee lähes varmaa kuolemaa moneen kertaan ja näkee luonnontutkijan työssään jo alkaneen sukupuuttoaallon. Ella jää elämään, vaikka jokin hänen sisällään kuoleekin järkyttävän onnettomuuden seurauksena. Mieleltään rikkinäisenä hän samaistuu sukupuuttoon kuolleeseen lintuun, Pallasin kormoranttiin.

Luonto ja sen kuvaus ovat olleet tärkeässä osassa kaikissa Kytömäen kirjoissa. Nyt Mirabiliksessä luontoa voisi hyvällä syyllä kutsua kolmanneksi päähenkilöksi. Niin eläväistä on luontokuvaus ja niin syvälle luontoon Kytömäki päähenkilönsä ja lukijansa kuljettaa.

***

Uuden tilaajan etu: Ensimmäinen kuukausi vain 1€!

Innostutko ajankohtaisista aiheista ja laadukkaasta merkityksellisestä sisällöstä? Jos et ole vielä Kotimaan digitilaaja, nyt on loistava hetki tutustua mediaan ja aloittaa tilaus. Saat ensimmäisen kuukauden erikoishintaan vain 1€, ja pääset syventymään kiinnostavaan sisältöömme välittömästi.

Erikoistarjous on voimassa vain rajoitetun ajan ja ainoastaan uusille asiakkaille.

Kuukauden tutustumisjakson jälkeen Kotimaan digitilaus jatkuu automaattisesti hintaan 9,90€/kk, voit perua tilauksen koska tahansa ennen seuraavan laskutuskauden alkua.

Ota kaikki irti Kotimaasta – napsauta tästä!

Ilmoita asiavirheestä
Edellinen artikkeliVaikka yhteistyö on uskonnollisesti tunnustuksetonta, Lohjan pelitilassa suuretkaan kysymykset eivät ole tabuja
Seuraava artikkeliTarvitsemme kouluihin kaikille yhteisen katsomusaineen, sanoo piispa Mari Leppänen Helsingin Sanomien kolumnissa

Ei näytettäviä viestejä