Vihreä hymynaama pienellä näytöllä Vantaan Myyrmäen kirkon pylväässä kertoo ilmanlaadusta. Eri puolille rakennusta piilotetut anturit mittaavat lämpötilan ja kosteuden lisäksi hiilidioksidin osuutta hengitysilmasta.

Akateemikko Juha Leiviskän (1936–2023) päätyönä pidetyn Valon kirkon (1984) peruskorjaus on valmistunut juuri. Kirkko jouduttiin sulkemaan vuonna 2019 pitkään jatkuneiden sisäilmaongelmien takia, ja mittava peruskorjaus aloitettiin keväällä 2023. Kirkko uusittiin remontissa kauttaaltaan, perustuksista kattoon.

– Japanilaisia turisteja alkoi tulla heti, kun elokuussa avasimme työmaa-aidan, kertoo peruskorjauksen projektipäällikkönä toiminut rakennuttaja-arkkitehti Juha Paukkeri Vantaan seurakunnista.

Valon kirkkona tunnettu rakennus onkin modernin kirkkotaiteen erityinen helmi. Poikkeuksellisesta arkkitehtuurista huolimatta monet Myyrmäen kirkon rakennusteknisistä ongelmista ovat kuitenkin tuon ajan rakennuksille tyypillisiä.

Päänvaivaa remontissa tuottivat muun muassa valesokkelirakenteiden ongelmat, puutteellisesti eristetyt rakenteet, alkuperäisen rakentamisen laatu, vuotavat vesikattojen ja ikkunoiden liitokset sekä maaperän kautta monin tavoin kulkeutuva kosteus.

– Samalla kun on tehty tosi hienoja juttuja, rakennustekninen ymmärtämättömyys on saanut aikaan sen, että monien rakennusten elämä on vaakalaudalla, Paukkeri sanoo.

Näistä ongelmista on muodostumassa ja on jo muodostunut kirkolle melkoinen taakka. Suuri osa Suomen kaupunkien luterilaisista kirkoista on rakennettu 1960–1980-luvuilla, jolloin rakennuksiin tehtiin nykyvinkkelistä katsottuna kohtalokkaita rakennusvirheitä.

– 1960–1970-lukujen muuttoliikkeen mukana perheet muuttivat kaupunkeihin. Tuhansille ihmisille rakennettiin kerrostaloja ja talojen keskelle rakennettiin kirkko.

Nyt nämä kirkot alkavat olla ikänsä puolesta kattavan peruskorjauksen tarpeessa. Samaan aikaan luterilaiseen kirkkoon kuuluvien määrä kaupungeissa vähenee, ja seurakunnissa joudutaan pohtimaan, miten jatkossa tullaan toimeen pienenevien verotulojen varassa.

– Olen pähkäillyt yhtälöä loputtomasti, miten tämän asian kanssa selvitään lähiöseurakunnissa, Paukkeri sanoo.

Ihailen satoja vuosia vanhoja kirkkoja, mutta myös ratkaisuja, joita moderneissa kirkkorakennuksissa on tehty.

JUHA PAUKKERI on työskennellyt Vantaan seurakuntien palveluksessa pitkään. Nykyinen tehtävä rakennuttaja-arkkitehtina on kuitenkin uusi. Tehtävä on kirkossa myös ainutlaatuinen.

– Missään muussa seurakuntayhtymässä ei ole toimenkuvaa arkkitehtinimikkeen alla, Paukkeri kertoo.

Alun alkaen Paukkeri tuli Vantaalle Hakunilan seurakuntaan kanttoriksi 2000-luvun taitteessa. Rakennusarkkitehdin tutkinnon hän teki myöhemmin osin työn ohessa.

Arkkitehtuurista ja rakentamisesta Paukkeri kertoo olleensa kiinnostunut aina. Nuorena hän työskenteli rakennusliikkeessä, ja perheelleen hän on rakentanut ja osin myös suunnitellut viisi omakotitaloa.

Myös kirkkoarkkitehtuuri on kiehtonut Paukkeria lapsuudesta lähtien.

– Ihailen satoja vuosia vanhoja kirkkoja, mutta myös ratkaisuja, joita moderneissa kirkkorakennuksissa on tehty.

Opintoja aloittaessaan Paukkeri vielä suunnitteli, että jatkaisi kanttorina ainakin osa-aikaisesti. Käytännössä kirkkorakennukset vievät koko työajan ainakin lähivuosina.

– Vantaalla on useita 1900-luvun jälkipuoliskon kirkkorakennuksia, jotka vaativat eritasoisia korjauksia. Hankesuunnitelmia ja kartoituksia on käynnissä useampia.

JO PAUKKERIN työuran aikana moni asia on muuttunut vantaalaisen lähiöseurakunnan elämässä. Kun Paukkeri aloitti Hakunilassa vuonna 2001, kuului seurakuntaan noin 22 000 jäsentä. Nyt jäseniä on runsaat 12 000. Kirkkoja seurakunnalla oli aiemmin neljä, mutta nyt niitä on enää kaksi.

– Ilman muuta jäsenmäärän muutoksen täytyy jotenkin näkyä seinien määrässä, Paukkeri sanoo.

Paukkerin mielestä on selvää, että jotain täytyy tehdä ja olisi pitänyt tehdä jo aiemmin.

– Kirkko on tässä asiassa suurissa kaupungeissa vähän myöhässä, jolloin käyttöön joudutaan ottamaan toisinaan se huonoin vaihtoehto, eli että kirkko puretaan pois.

Halpaa huvia kirkon remontointi ei ole. Myymäen kirkon remontin lopullinen hinta ei ole vielä tiedossa, mutta kovin kauas 18 miljoonan euron hintakatosta se tuskin jää.

Juha Paukkerin mielestä päätösten tekeminen pelkän rahan perusteella on kuitenkin kapeakatseista. Kirkkorakennukset kun kantavat monia sellaisia arvoja, joita ei mitata rahassa.

Paukkeri muistuttaa, että kaupunkikuvallisesti kirkoilla on merkitystä myös niille, jotka eivät kuulu kirkkoon tai ole lainkaan uskonnollisia. Lisäksi rakennusten purkaminen on myös ekologisesti kestämätön ratkaisu.

– Siinä on hirvittävä määrä erilaisia arvoja, joita purkamalla tallotaan.

Tarvitaan rohkeutta kysyä, voisiko kirkkorakennuksilla olla kirkollisen käytön lisäksi myös jotain muuta käyttöä.

RAKENNUSARKKITEHDIN TUTKINNON opinnäytetyössään Paukkeri hahmotteli korjaussuunnitelman Hakunilan seurakunnan Länsimäen kirkolle. Lähtökohtana suunnitelmassa on, että rakennuksen pitäisi palvella paitsi seurakuntaa koko ympäröivää seutua.

Länsimäessä vieraskielisten osuus asukkaista on yli puolet alueen väestöstä. Luterilaiseen kirkkoon kuuluvien asukkaiden keski-ikä on noussut korkeaksi.

Paukkerin suunnitelmassa kirkon yhteyteen tehtäisiin peruskorjauksen yhteydessä uudisrakennus, johon tulisi palveluasumiseen sopivia tiloja sekä oleskelutiloja, jotka mahdollistavat alueen asukkaiden kokoontumisen.

– Ihmiset kaipaavat kohtaamisen paikkoja.

Esikuvia Paukkeri on etsinyt paitsi Keski-Euroopasta myös Tikkurilasta, jonka uuden kirkon yhteyteen rakennettiin kahvila.

Paukkerin mielestä kaupunkiseurakunnissa on välttämätöntä miettiä, miten kirkkorakennus voisi elää ajassa ja palvella kaikkia alueen ihmisiä.

– Tarvitaan rohkeutta kysyä, voisiko kirkkorakennuksilla olla kirkollisen käytön lisäksi myös jotain muuta käyttöä.

Paukkeri ehdottaa, että tulevaisuudessa kirkkorakennuksessa voisi olla sekä yksityisten yrittäjien että julkisten palveluntuottajien toimintaa. Näin saataisiin jaettua myös kustannuksia.

Kirkon purkamista Paukkeri sanoo pitävänsä huonona vaihtoehtona ”lähes joka tilanteessa”. Ei kuitenkaan ihan aina.

– Joskus ei ole arkkitehtonisesti saavutettu sellaista tasoa, että huonokuntoinen kirkko olisi säilyttämisen arvoinen, tai kirkko on niin huonossa kunnossa, ettei korjaamisessa ole mitään mieltä. Jos Myyrmäen kirkko olisi ollut arkkitehtonisesti heikompitasoinen, ei olisi ollut vaikea päättää sen purkamisesta.

Ennen purkupäätöstä pitää kuitenkin huolellisesti ja avoimesti miettiä kaikki muut vaihtoehdot.

– Kun rakennuksen kerran purkaa, ei paluuta ole. Se olisi päätöksentekijöiden syytä muistaa.

***

Uuden tilaajan etu: Ensimmäinen kuukausi vain 1€!

Innostutko ajankohtaisista aiheista ja laadukkaasta merkityksellisestä sisällöstä? Jos et ole vielä Kotimaan digitilaaja, nyt on loistava hetki tutustua mediaan ja aloittaa tilaus. Saat ensimmäisen kuukauden erikoishintaan vain 1€, ja pääset syventymään kiinnostavaan sisältöömme välittömästi.

Erikoistarjous on voimassa vain rajoitetun ajan ja ainoastaan uusille asiakkaille.

Kuukauden tutustumisjakson jälkeen Kotimaan digitilaus jatkuu automaattisesti hintaan 9,90€/kk, voit perua tilauksen koska tahansa ennen seuraavan laskutuskauden alkua.

Ota kaikki irti Kotimaasta – napsauta tästä!

Ilmoita asiavirheestä