Nuoruuteni hengellisissä piireissä synkretismi oli kirosana. Oli äärimmäisen tärkeää, että ”aitoon ja puhtaaseen kristinuskoon” ei sekoitettu mitään vaikutteita muista uskonnoista.
Jopa juuri ilmestynyttä iki-ihanaa joululaulua Sydämeeni joulun teen pidettiin tuolloin epäilyttävänä. Siinähän jouluyön syvä rauha leijuu sisimpään ja ollaan kuin osa suurta kaikkeutta. Tekstissä nähtiin vaarallisia itämaisia vaikutteita.
Myöhemminkin ”tavaratalouskonnollisuutta” on paheksuttu. On ajateltu, että kristityllä ei ole oikeutta valikoida maailmankuvansa osasia elämänkatsomusten marketista. On pidettävä tiukasti kiinni totuudesta, joka on muuttumaton. Jos muuttumattomuuden kyseenalaistaa, on harhaoppinen.
Kuunnellessani Yle Areenasta Ruben Stillerin podcastia Erään Jumalan synnytys, tajuntani melkein räjähti. Ohjelmassa kartoitettiin Vanhan testamentin Jahven kehittymistä naimisissa olevasta, sotaisasta Jumalasta ainoaksi ja kaikkivaltiaaksi maailmankaikkeuden Herraksi.
Vaikka olen paljon lukenut uskontojen ja kulttuurien synnystä ja kehittymisestä, en ollut tullut ajatelleeksi, kuinka vapauttava tuo tieto voisi myös hengellisesti olla.
TAJUSIN TOKI jo teologiaa opiskellessani, että ainoaa oikeaa totuutta ei ole olemassa sen enempää juutalaisuudesta kuin kristinuskostakaan. Kaikki uskonnot ovat kehittyneet vähitellen vuorovaikutuksessa ympäröivien uskontojen ja kulttuurien kanssa. Niiden pyhät opinkappaleet ovat muotoutuneet, hioutuneet ja myös muuttuneet matkalla moneen kertaan.
Raamatun totuudetkaan eivät ole taivaasta pudonneita. Pyhän kirjamme syntyprosessi on vuosisatojen mittainen. Varhaisina aikoina käsikirjoitusten kopioimista sanasta sanaan ei pidetty erityisesti arvossa. Kukin kirjuri saattoi lisätä teksteihin omia painotuksiaan tai jättää jotain pois.
Tutkittu tieto on vähitellen avartanut mieleeni armollista tilaa ymmärrykselle, jonka mukaan Jumalan totuus on jotain muuta kuin ihmissanoihin vangittua oikeassa olemista.
Silti oli hämmästyttävän ravistelevaa kuulla teologian tohtori Ville Mäkipellon toteavan Stillerin ohjelmassa, että synkretismi on kelvoton käsite. Ettei ole olemassa mitään sellaista puhdasta uskontoa, joka voisi sekoittua muihin uskontoihin.
Ajatus synkretismin käsitteen kelvottomuudesta havahdutti. Vaikka olen paljon lukenut uskontojen ja kulttuurien synnystä ja kehittymisestä, en ollut tullut ajatelleeksi, kuinka vapauttava tuo tieto voisi myös hengellisesti olla.
Jos ottaa vakavasti tieteen tutkimustulokset, totuuden etsiminen ei voi olla takertumista yksittäisiin Raamatun lauseisiin, kirkkoisien tulkintoihin, 1500-luvun tunnustuskirjoihin tai mihinkään ihmisen kielellä muotoiltuun muuttumattomaan totuuteen. Se vaatii kyselevää nöyryyttä, jossa vastaukset jäävät aina vajaiksi. Ehkä kristityn vapaus on myös tätä?
***
Uuden tilaajan etu: Ensimmäinen kuukausi vain 1€!
Innostutko ajankohtaisista aiheista ja laadukkaasta merkityksellisestä sisällöstä? Jos et ole vielä Kotimaan digitilaaja, nyt on loistava hetki tutustua mediaan ja aloittaa tilaus. Saat ensimmäisen kuukauden erikoishintaan vain 1€, ja pääset syventymään kiinnostavaan sisältöömme välittömästi.
Erikoistarjous on voimassa vain rajoitetun ajan ja ainoastaan uusille asiakkaille.
Kuukauden tutustumisjakson jälkeen Kotimaan digitilaus jatkuu automaattisesti hintaan 9,90€/kk, voit perua tilauksen koska tahansa ennen seuraavan laskutuskauden alkua.
Ota kaikki irti Kotimaasta – napsauta tästä!
Ilmoita asiavirheestä

