Suntio & kirkko: Lapväärtin kirkon suntio on ollut sotilas, koneistaja ja vieläpä kanttorikin

Tuure Viitalan vaiheikas työura on kuljettanut häntä idästä länteen päätyen Kristiinankaupunkiin. Lapväärtin kirkossa seurakuntamestarin tehtäviin kuuluu muun muassa virsitaulun pyörittäminen kolmen virren välein. Kuva: Seija Väre

Suomen toiseksi suurimpaan maaseutukirkkoon Lapväärtiin mahtuu 3 000 henkeä. Kirkko on halunnut säilyttää vanhoja perinteitä ja käytössä on muun muassa vanha virsitaulu. Seurakuntamestari Tuure Viitalan paikka kirkossa on istua sen vieressä ja kolmen virren välein pyöräyttää seuraavat virret näkyville.

– Taulu on kapea, ja siihen on ongelmallista saada myös virsien säkeistöt näkyviin. Entisaikaan kun virret veisattiin kokonaan.

Kaksikielisen seurakunnan jumalanpalvelukset pidetään peräkkäin suomeksi ja ruotsiksi.

Kirkko on niin iso, että siellä kaikuu ääni jutellessa, mutta Tuure Viitalan mukaan akustiikka on kuitenkin aika hyvä.

Kirkon lämmittäminen on iso työ.

– Öljyä kuluu tuhansia litroja talvella muutaman tilaisuuden tähden.

Kirkko toimii pääasiassa kesäkirkkona. Muina vuodenaikoina tilaisuudet pidetään niin sanotussa pikkukirkossa eli kirkon vieressä sijaitsevassa seurakuntakodissa. Työtä riittää ulkosallakin, sillä seurakuntayhtymällä on seitsemän eri hautausmaata hoidettavana.

Lapväärtin kirkko Kristiinankaupungissa. Kuva: Seija Väre

TUURE VIITALALLA on takanaan monipuolinen työhistoria. Hän lähti jo 15-vuotiaana maailmalle ja aloitti trumpetin soittamisen sotilassoittokunnassa. Hän on ehtinyt työskennellä laivastossa, käydä Golanilla rauhanturvaajana sekä tehdä hitsarin ja koneistajan töitä.

– Tein jo nuoruudessani suntion sijaisuuksia kotikunnassani Soinissa sekä puoli vuotta Porin seurakuntayhtymässä. Siihen aikaan haudat kaivettiin ja peitettiin lapiopelissä.

Lisäksi Viitalalla on plakkarissaan kanttorin C-tutkinto. Työkokemuksesta on suuri hyöty, kun viranhaltija pystyy hoitamaan myös teknistä puolta.

– Jos ei itse osaa niin sitten annetaan huoltomiehen hoitaa.

Laaja työkenttä vaatii aina seuraamista, missä kukin seurakunnan tapahtuma pidetään.

– Kerran tulin tänne, ja tilaisuus olikin pääkirkossa. Laitoin kaikki valmiiksi, mutta ketään ei kuulunut paikalle. Näinkin voi käydä, kun on monta kirkkoa.

Siitä selvittiin kuitenkin kunnialla, sillä kaikki oli saatu järjestettyä.

– Tehtäväkseni jäi enää kolehdin keruu ja jälkityöt.

Lapväärtin kirkko

  • Valmistumisvuosi 1852
  • Kirkon piirustukset Ernst B. Lohrmann
  • Erik Johan Löfgrenin alttaritaulu on kopio Leonardo da Vincin maalauksesta Viimeinen ehtoollinen.

***

Uuden tilaajan etu: Ensimmäinen kuukausi vain 1€!

Innostutko ajankohtaisista aiheista ja laadukkaasta merkityksellisestä sisällöstä? Jos et ole vielä Kotimaan digitilaaja, nyt on loistava hetki tutustua mediaan ja aloittaa tilaus. Saat ensimmäisen kuukauden erikoishintaan vain 1€, ja pääset syventymään kiinnostavaan sisältöömme välittömästi.

Erikoistarjous on voimassa vain rajoitetun ajan ja ainoastaan uusille asiakkaille.

Kuukauden tutustumisjakson jälkeen Kotimaan digitilaus jatkuu automaattisesti hintaan 9,90€/kk, voit perua tilauksen koska tahansa ennen seuraavan laskutuskauden alkua.

Ota kaikki irti Kotimaasta – napsauta tästä!

Ilmoita asiavirheestä
Edellinen artikkeliLähes puolet suomalaisista suhtautuu myönteisesti Yleisradion hengellisiin ohjelmiin
Seuraava artikkeliValtionrahoituksen uudet jakoperusteet jakoivat kirkolliskokousta: ”Moni täällä ajattelee, että on kyse vedätyksestä”

Ei näytettäviä viestejä