Unkarin valtio on palkinnut metropoliitta Ambrosiuksen korkea-arvoisella kunniamerkillä, Ansioritarikunnan komentajaristillä. Se on myönnetty tänä vuonna neljälle henkilölle maailmassa.

Suurlähettiläs Klára Breuer ojensi kunniamerkin metropoliitalle Unkarin suurlähetystössä pidetyssä tilaisuudessa, jonka puheissa korostettiin Ambrosiuksen roolia sukukansojen sillanrakentajana.

Kaikki alkoi Kotimaasta, josta silloinen teologian maisteri Risto Jääskeläinen, sittemmin Ambrosius huomasi vuonna 1969 ilmoituksen, jossa tarjottiin stipendihakua Unkariin. Hän opiskeli Unkarissa vuoden ja teki valtiotieteiden gradunsa Unkarin poliittisesta historiasta. Vastaanotto oli lämmin joka paikassa.

– Ambrosius on antautunut aina syvällisiin keskusteluihin. Ihailin hänen rentouttaan ja tyylikästä pukeutumistaan kirjavine trumpettihousuineen, Unkarin arkkipiispa Tamas Fabiny muisteli suurlähetystön tilaisuudessa.

Sukukansat ovat kokeneet toisensa läheisiksi.

– He ovat sanoneet, että unkarilaisten ainoita tosi ystäviä ovat suomalaiset ja puolalaiset, Ambrosius kertoo.

Ambrosius on toiminut parinkymmenen vuoden ajan Budapestiin perustetun, kulttuurivientiä ja -vaihtoa edistävän Finnagora-instituutin hallituksessa, nyt puheenjohtajana. Hän on kutsunut unkarilaisia taiteilijoita ja kuoroja johtamaansa kulttuurikeskus Sofiaan ja esiintymään Suomeen. Kulttuurityö jatkuu.

– Pienten eurooppalaisten kansojen solidaarisuus ja henkinen yhteys on elintärkeää. Suomalaiset voisivat ottaa oppia tavasta, jolla Unkarin luterilainen kirkko on tehnyt tilinteon kommunistisiin vallanpitäjiin.

Presidentti Viktor Orbánin venäjämielistä politiikkaa metropoliitta ja suurlähettiläs eivät juhlassa kommentoineet.