On jokseenkin ironista, että pidämme kissan satuttamista eläinrääkkäyksenä, mutta sian teurastusta normaalina ja sitä, että ei satuta kumpaakaan, ääriajatteluna. Näin todetaan juuri ilmestyneessä kirjassa Rakkaat eläimet, joita syömme. Benjamin Pitkänen on kirjoittanut kyseisen kirjan yhdessä Pavel Tahkovuoren kanssa.
– Yhtenä pontimena kirjan kirjoittamiseen oli veganismiin liittyvä löyhä julkinen keskustelu. Esimerkiksi osa kansanedustajista osallistuu siihen ilman tietoa keskeisistä faktoista, Benjamin Pitkänen sanoo.
Yksi näistä faktoista on se, että broilerin, naudanlihan ja sianlihan kasvatus aiheuttaa luontokatoa. Kärjistäen sanottuna, mitä enemmän ostaa lihaa, sitä enemmän tuhoaa luontoa. Luontokatoa syntyy, kun eläimille viljeltävä ravinto yksipuolistaa muuta faunaa.
Ennen yhtään kysymystä Benjamin Pitkänen alkaa arvostella kirkkoa.
– Kirkon pitäisi olla heikoimpien puolella ja opettaa lähimmäisen rakastamista. Millä perusteella tuotantoeläin ei ole lähimmäinen?
Hän palaa taannoiseen Kari Kuulan Kirkko ja kaupunki -lehdessä julkaistuun kolumniin. Kuula otti kolumnissaan kielteistä kantaa eläinten tehotuotantoon. Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK jyrähti lehdelle, ja silloinen päätoimittaja Jaakko Heinimäki poisti kolumnin. Myöhemmin Julkisen sanan neuvosto antoi lehdelle huomautuksen kolumnin poistamisesta.
– Olisin toivonut kirkon ylimmän johdon jatkavan keskustelua eläinten tehotuotannosta.
PITKÄNEN LUOPUI kertaheitolla eläinperäisestä ravinnosta kahdeksan vuotta sitten. Päätökseen vaikutti yhdysvaltalainen dokumenttielokuva Earthlings. Se tuo esille eläintuotantoon ja eläinten hyötykäyttöön liittyvät ongelmakohdat.
Sitä ennen Pitkänen oli sekasyöjä, eli hän söi lihaa, kalaa, maitotuotteita ja kasviksia. Nuorempana hän oli naureskellut vegaaneille.
Suhtautuminen vegaaneihin on viime vuosina muuttunut parempaan suuntaan.
– Suhtautuminen vegaaneihin on viime vuosina muuttunut parempaan suuntaan. Nuoret tietävät yhä paremmin, mistä veganismissa on kyse. Koulujen vegaani-ruokavaihtoehdot ovat lisääntyneet.
Ristiriitaa on hänen mielestään edelleen siinä, että vaikka vegaanien määrä on kasvanut, media käsittelee aihetta liian vähän. Yhtenä syynä siihen hän pitää etujärjestöjen, kuten MTK:n, vahvaa asemaa.
Benjamin Pitkänen on valmistunut valtiotieteiden maisteriksi ja työskentelee nykyisin toiminnanjohtajana Viral Vegans -eläinoikeusjärjestössä. Hän on myös yksi sen perustajajäsenistä.
Yhdistyksen tavoitteena on kannustaa mahdollisimman monia vegaaneiksi ja edistää kasvipohjaista ruokailua yhteiskunnallisella tasolla.
– Eläimet eivät voi puhua omasta puolestaan.
Yhdistys toteuttaa tehtäväänsä kouluvierailuilla ja muilla tilaisuuksilla, kampanjoilla, vaikuttamistyöllä sekä julkiseen keskusteluun osallistumalla. Parhaillaan on meneillään Viral Vegans -yhdistyksen lanseeraama Lihaton lokakuu -kampanja.
Benjamin Pitkänen kehottaa seuraavan kerran ruokakaupassa katsomaan ajatuksella maitotölkkiä. Maitotuotanto edellyttää lehmän keinosiementämistä kantavaksi kerran vuodessa. Vastasyntynyt vasikka erotetaan emästään usein jo saman päivän aikana. Lehmä saattaa viikkojen ajan ammua vasikkaansa kutsuen.
Noin viiden vuoden ikäisenä lehmän maitotuotanto alkaa ehtyä, ja se viedään teuraaksi. Valtaosa jauhelihapakettien lihasta on peräisin lypsykarjasta.
KIRJASSA ON HAASTATELTU useita eläintiloilla työskennelleitä ihmisiä. Heidän kertomaansa on raskasta lukea. Esimerkiksi lehmien ja nautojen kytkemisestä parsiin niin, etteivät ne voi edes kääntyä.
– Elämme todellisuudessa, jossa valtaosan mielestä koiraa ei saa lyödä, mutta lehmän saa tappaa.
Kirjan lukemisen jälkeen voi olla vaikeaa perustella itselleen lihan syömistä tai maitotuotteiden käyttöä. Toisaalta jos päätyy jatkamaan eläinperäisen ravinnon nauttimista, on hyvä tietää, mitä siihen liittyy. Helpointa on toki olla tietämättä ja välttää syyllistyminen.
Mitä tapahtuisi niistä elantonsa saaville ihmisille, jos eläintuotannosta luovuttaisiin kokonaan?
Suomessa on yli 4 000 maitotilaa ja 2 800 naudanlihan tuotantoon erikoistunutta tilaa. Mitä tapahtuisi niistä elantonsa saaville ihmisille, jos eläintuotannosta luovuttaisiin kokonaan?
Benjamin Pitkäsen mukaan yhteiskunnan pitäisi tukea muutosta niin, että jokaisella maataloustuottajalla olisi mahdollisuus löytää uusi elinkeino esimerkiksi kasvisravinnon tuottamisessa tai toiselta alalta.
Suomessa kasvatetaan ja teurastetaan vuodessa yli 80 miljoonaa eläintä ihmisten ravinnoksi. Niistä valtaosa on broilereita. Broilerien kasvatusolosuhteet ovat niin karuja, että kaksi miljoonaa broileria kuolee vuosittain ennen kuin ne ovat ehtineet teurastusikäisiksi eli viisiviikkoisiksi.
Pitkänen arvelee, että ehkä moni ei ole vain tullut ajatelleeksi eläintuotantoon liittyviä eettisiä kysymyksiä.
– Mainoksissa kanat ja naudat vaikuttavat onnellisilta vihreillä laitumillaan.
Lisäksi suomalaiset on kasvatettu ajattelemaan, että maito ja liha ovat oleellisia ravintopyramidissa.
– Jos ruoantuotanto aloitettaisiin nyt nollasta tietäen kasvispohjaisen ruoantuotannon edut, olisi vaikea kuvitella, että valitsisimme nykyisen eläinteollisuuden.
Broilerin- ja lihankasvatusta Suomessa perustellaan usein omavaraisuuden säilyttämisellä. Pitkänen kumoaa perustelun.
– Eläintuotanto perustuu siihen, että ulkomailta tuodaan soijaa ja muuta ravintoa. Poikkeusoloissa niiden tuonti vaarantuisi.
Omavaraisuuden turvaamiseksi perustellumpaa olisi kasvattaa kasviperäistä ravintoa ihmisten ravinnoksi.
Pitkäsen mukaan omavaraisuuden turvaamiseksi perustellumpaa olisi kasvattaa kasviperäistä ravintoa ihmisten ravinnoksi.
Eläinten kärsimyksen ja luontokadon lisäksi eläintuotanto kiihdyttää ilmastonmuutosta. Broilereille ja karjalle kasvatettavan soijaviljelyksien tieltä on kaadettu sademetsää Brasiliassa.
– Ilmastonmuutos ei tapahdu passiivissa, vaan aktiivisten tekojen kautta. Maailmakaan ei muutu passiivissa, vaan se edellyttää aktiivisia toimijoita.
Pitkäsen yksi käyttämä slogan onkin: Syö se muutos, jonka tahdot maailmassa nähdä.
– Ilmastomuutokseen liittyvää ahdistusta vähentää se, jos yksilö omilla toimillaan, esimerkiksi veganismilla, pyrkii tekemään jotain muutoksen hillitsemiseksi.
Pitkänen painottaa olevansa ennen kaikkea yhteiskunnallinen vaikuttaja. Hänellä on myös aktivistitaustaa. Kun Helsingin Itäkeskukseen avattiin kolme vuotta sitten broilerinlihasta valmistettuihin pikaruokiin erikoistunut KFC-ketjun myymälä, Pitkänen majoittui telttaan myymälän edustalle varmistaakseen paikkansa avajaisissa. Oli marraskuu ja kylmä. Vartijat keskeyttivät hänen avajaisissa pitämänsä puheenvuoron eläinoikeuksista. Poliisi vei hänet putkaan.
Hän kertoo saaneensa aktivismistaan paljon kielteistä palautetta.
– Olen saanut myös tappouhkauksia.
Eikö seurakuntien tiloissa tarjottava ruoka voisi aina olla kasvispohjaista?
Pitkänen palaa haastattelun loppupuolella kirkkoon. Hän pitää outona sitä, että kirkko puhuu laupeudentyöstä, mutta ei tee kaikkea voitavaa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Hänen mielestään eläintuotanto on kaukana varjele ja viljele -prinsiipistä.
Hän muistuttaa kasvispohjaisen ruuan sopivan kaikille ihmisille. Ja kysyy, eikö seurakuntien tiloissa tarjottava ruoka voisi aina olla kasvispohjaista.
***
Uuden tilaajan etu: Ensimmäinen kuukausi vain 1€!
Innostutko ajankohtaisista aiheista ja laadukkaasta merkityksellisestä sisällöstä? Jos et ole vielä Kotimaan digitilaaja, nyt on loistava hetki tutustua mediaan ja aloittaa tilaus. Saat ensimmäisen kuukauden erikoishintaan vain 1€, ja pääset syventymään kiinnostavaan sisältöömme välittömästi.
Erikoistarjous on voimassa vain rajoitetun ajan ja ainoastaan uusille asiakkaille.
Kuukauden tutustumisjakson jälkeen Kotimaan digitilaus jatkuu automaattisesti hintaan 9,90€/kk, voit perua tilauksen koska tahansa ennen seuraavan laskutuskauden alkua.
Ota kaikki irti Kotimaasta – napsauta tästä!
Ilmoita asiavirheestä