Sulkuviikonloppu päästää maallikot vastaamaan hartaushetkestä

Petäjäveden kirkko. Kuva: Tiia Monto/ Creative Commons

Petäjäveden seurakunnassa on otettu syyskuusta lähtien käyttöön niin sanotut sulkuviikonloput. Asiasta kertoi ensimmäisenä Keskisuomalainen.

Sulkuviikonloppuna kerran kuussa Petäjäveden seurakunnan kirkkoherra, kanttori, suntio ja emäntä ovat vapaalla. Silloin ei voi pitää seurakunnassa papin johtamaa kastetilaisuutta, häitä, hautajaisia tai messua. Petäjävesi on yksipappinen seurakunta.

Sulkuviikonlopun sunnuntaina messun sijasta kirkossa vietetään hartaushetkeä, joista vastaavat vapaaehtoiset seurakuntalaiset.

– Seurakuntalaiset saavat tehdä olennaisia asioita, ja hartauksissa on vapaa toteutustapa. He voivat tehdä niistä hyvin oman näköisiä, Petäjäveden seurakunnan kirkkoherra Laura Laitinen kertoo Keskisuomalaiselle.

Kirkkohallituksen jumalanpalveluselämän asiantuntija Terhi Paananen kommentoi Kotimaalle kuulleensa useita vastaavia tapauksia seurakunnista.

– Tätähän on tapahtunut paljon, kun on yhdistetty pieniä ja köyhiä seurakuntia, Paananen toteaa.

Yhdistämisprosesseissa Paanasen mukaan aina luvataan, että jumalanpalveluselämä kirkoissa jatkuu, mutta käytännössä se ei jatkukaan samanlaisena kuin ennen eli messua ei vietetäkään joka sunnuntai.  Jos esimerkiksi yhdistetään kolme seurakuntaa, joilla on yhteensä viisi kirkkoa, jossain kirkossa messu on harvemmin.

– Joissakin seurakunnissa paikalliset ovat todenneet, että jos ei tule pappia eikä voida viettää messua, pidämme jumalanpalveluksen keskenämme. Tällaisissa tilanteissa seurakunnan työntekijät ovat useimmiten tukeneet ja kouluttaneet heitä.

Pappia tarvitaan välttämättä messussa ehtoollisen toimittamiseen. Kun pappi ei ole paikalla, seurakunta voi Paanasen mukaan päättää pitääkö se sanajumalanpalveluksen, rukoushetken, hartauden tai muun tilaisuuden maallikkovoimin.

– Sanajumalanpalvelukseen olisi hyvä saada kanttori tai muu musiikin osaaja, hartauden voi pitää helpommin. Hyvä puoli tässä on, että seurakuntalaiset itse tekevät ja ottavat vastuuta omassa kirkossaan tapahtuvasta hengellisestä elämästä, Paananen sanoo.

Petäjäveden seurakuntaa oltiin jo ensi vuoden alusta liittämässä Joutsan, Toivakan ja Hankasalmen kanssa Jyväskylän seurakuntaan. Kirkkohallituksen täysistunto päätti kuitenkin kesäkuussa, että Petäjäveden ja Hankasalmen seurakunnat säilyvät edelleen itsenäisenä. Petäjäveden seurakunta itse vastusti liitosehdotusta.

***

Uuden tilaajan etu: Ensimmäinen kuukausi vain 1€!

Innostutko ajankohtaisista aiheista ja laadukkaasta merkityksellisestä sisällöstä? Jos et ole vielä Kotimaan digitilaaja, nyt on loistava hetki tutustua mediaan ja aloittaa tilaus. Saat ensimmäisen kuukauden erikoishintaan vain 1€, ja pääset syventymään kiinnostavaan sisältöömme välittömästi.

Erikoistarjous on voimassa vain rajoitetun ajan ja ainoastaan uusille asiakkaille.

Kuukauden tutustumisjakson jälkeen Kotimaan digitilaus jatkuu automaattisesti hintaan 9,90€/kk, voit perua tilauksen koska tahansa ennen seuraavan laskutuskauden alkua.

Ota kaikki irti Kotimaasta – napsauta tästä!

Ilmoita asiavirheestä
Edellinen artikkeliUusi väitöskirja analysoi, miten ja miksi kreikankielisen Vanhan testamentin Septuagintan kieltä korjailtiin 300-luvulla
Seuraava artikkeliSyömällä parempi maailma – Benjamin Pitkänen tähtää eläintuotannon lopettamiseen ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen

Ei näytettäviä viestejä