Humanitaarisen avun tarve on suurempaa kuin koskaan. Apua tarvitsee noin 100 miljoonaa ihmistä 40 maassa. Suurin hätä on tällä hetkellä Syyriassa, Etiopiassa, Etelä-Sudanissa, Sudanissa, Somaliassa ja Irakissa. Taustalla on pitkittyneiden poliittisten kriisien lisäksi El Niño -ilmiöstä johtuva kuivuus.
Erityisen hankalassa asemassa kriisitilanteissa ovat fyysisesti tai psyykkisesti vammaiset ihmiset. He joutuvat kriisitilanteissa syrjityiksi ja heitä kuolee konflikteissa ja luonnonkatastrofeissa enemmän kuin vammattomia, koska he jäävät helposti ilman tarvittavaa informaatiota, apua ja palveluita. Vammaisilla naisilla ja tytöillä on erityinen riski joutua seksuaalisen ja muun hyväksikäytön uhriksi.
Toukokuussa järjestetyn Maailman humanitaarisen huippukokouksen yhteydessä tehtiin julistus vammaisten oikeuksista humanitaarisessa avussa. Julistuksella halutaan varmistaa, että apu on vammaisten ihmisten ulottuvilla kriiseissä. Siinä painotetaan myös vammaisten ihmisten aktiivista osallistumista humanitaarisen avustustoiminnan kaikkiin vaiheisiin.
Suomella oli aktiivinen rooli julistuksen syntymisessä.
Kalle Könkkönen vammaisten asemaa kehitysmaissa ajavasta Abilis-säätiöstä pitää humanitaarisen kokouksen julistusta vammaisten ihmisten oikeuksista melko hyvänä. Myös hän painottaa vammaisten aktiivisen osallistumisen tärkeyttä avustustyössä.
– Ainoa kestävä ratkaisu on se, että autetaan vammaisia ihmisiä auttamaan itse itseään.
Tänään perjantaina vietetään maailman humanitaarisen avun päivää.
Kuva: Laura Meriläinen-Amaumo / Suomen Lähetysseura. Lähetysseuran kehitysyhteistyössä vammaisten oikeuksien parantaminen on keskeisessä asemassa. Kuvassa botswanalainen Xhiko Xhori.
Lue myös:
Essee: Kykenemmekö muuttumaan?
Leikkaukset kehitysapuun koskettavan miljoonaa ihmistä – Sata hanketta lopetettu
Etiopia kärsii kuivuudesta – Kymmenen miljoonaa ihmistä ruoka-avun tarpeessa