Massiivista tuhoa elokuun alussa aiheuttanut ammoniumnitraattivaraston räjähdys Libanonin pääkaupungissa Beirutissa koskettaa syvästi maan kristittyä vähemmistöä.
Räjähdyspaikkaa lähimpänä sijainneet asuinkorttelit ovat osa Beirutin historiallista kristittyjen kaupunginosaa. Vaikka räjähdyksen synnyttämä paineaalto aiheutti laajaa tuhoa eri puolilla kaupunkia, enemmistö kotinsa menettäneistä on kristittyjä. Asiasta uutisoivat useat kansainväliset uutissivustot.
Brittiläisen kristillisen Premier Median uutisessa libanonilainen pappi isä Samer Nassif luonnehtii kristillisen vyöhykkeen olevan ”täysin raunioina”.
– Kristillinen kaupunginosa kärsi sekunnissa enemmän tuhoa kuin koko [vuosien 1975–1990] sisällissodan aikana yhteensä. Meidän täytyy rakentaa kaupunginosa kokonaan uudestaan, Nassif sanoo.
Suomessa asuva libanonilainen kristitty toimittaja Georges Hourani pitää tiivistä yhteyttä kotimaahansa. Houranin saamien tietojen perusteella kotinsa menettäneistä perheistä jopa 90 prosenttia on kristittyjä.
– Monien perheiden sukujuuret näissä kortteleissa ulottuvat satojen vuosien taakse. Maan kristitty vähemmistö elää vaikeaa aikaa.
Ainakin kymmenen kirkkoa tuhoutui räjähdyksessä
Illalla 4. elokuuta tapahtuneessa räjähdyksessä kuoli yli 170 ihmistä. Yli 5 000 ihmistä loukkaantui, ja arviolta noin 300 000 ihmisen kodit vaurioituivat asuinkelvottomiksi.
Vaurioita kärsivät myös lukuisat historialliset arvorakennukset, kirkot ja moskeijat. Premier Median tietojen mukaan ainakin kymmenen kirkkoa tuhoutui onnettomuudessa. Joissakin kirkoissa vietettiin jumalanpalvelusta juuri, kun räjähdys tapahtui.
Beirut sijaitsee Välimereen työntyvällä niemellä. Kaupunki on tapana jakaa kolmeen lohkoon asukkaiden enemmistön uskontokunnan mukaan. Itäosan asukkaat ovat pääosin kristittyjä, länsiosan sunnimuslimeja. Etelässä asukkaiden enemmistön muodostavat shiiat.
Kristillisistä kirkkokunnista Beirutissa toimivat sekä monet Lähi-idän perinteiset katolisuuden ja ortodoksisuuden suuntaukset että iso joukko protestanttisuuden eri haaroja. Suurin kristillinen yhteisö on katoliset maroniitit.
Kaikkiaan Suur-Beirutin alueella asuu noin kaksi miljoonaa ihmistä, mikä on noin kolmannes koko maan väestöstä.
Vaikka Libanonin kirkot ja kristilliset järjestöt kärsivät itsekin räjähdyksestä, monet niistä ovat liittyneet avustustyöhön onnettomuudessa kärsineiden auttamiseksi.
Yhteisöjen työntekijät ja vapaaehtoiset ovat jakaneet juomavettä, elintarvikkeita ja hygieniatuotteita ihmisille sekä avustaneet siivous- ja kunnostustöissä. Avustustoimia vaikeuttaa se, että koronapandemia on heikentänyt kirkkojen taloutta myös Libanonissa.
Kristittyjä on ollut mukana myös hallinnon vastaisissa mielenosoituksissa. Korruptoituneisiin ja kyvyttömiin johtajiin pettyneet libanonilaiset ovat vaatineet maahan perinpohjaista poliittista ja hallinnollista uudistusta.
Georges Houranin mukaan protesteissa uskontojen edustajat ovat seisseet rinta rinnan.
– Nuoret koulutetut libanonilaiset eivät enää miellä itseään ensisijaisesti kristityksi tai muslimiksi vaan Libanonin kansalaisiksi. He osoittavat yhdessä mieltä korruptoitunutta systeemiä vastaan.
Uskontojen kannattajamääriä ei ole virallisesti selvitetty
Vielä 1940-luvulla enemmistö Libanonin asukkaista oli kristittyjä. Nykyään monet uskovat, että heitä on korkeintaan kolmannes väestöstä, mutta Georges Hourani pelkää todellisen osuuden jäävän alle 20 prosenttiin. Eri uskontojen kannattajamääriä ei ole selvitetty virallisesti vuosikymmeniin.
Kristittyjen osuutta on kutistanut muslimiväestöä pienempi syntyvyys sekä maastamuutto. Nyt maan kirkoissa pelätään, että räjähdys lisää seurakuntalaisten muuttohaluja entisestään.
– Erityisesti Beirutissa ja maan eteläosissa monet kristityt ajattelevat, että heidän aikansa Libanonissa on tullut päätökseen, Hourani toteaa.
Houranin mukaan monet kristityt kaipaavat länsimaista, vapaata elämäntyyliä, josta Beirut oli tunnettu vuosikymmeniä sitten. 2000-luvulla tällainen elämäntapa on joutunut yhä ahtaammalle, kun shiialainen Hizbollah on kasvattanut sisäpoliittista valtaansa.
Heikki Salmela
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden tai näköislehden täältä.