Hautausmaiden perustamisesta säädetään hautaustoimilaissa. Perustamisella ei saa tavoitella taloudellista voittoa.
Oululaisyritys kerää joukkorahoitusta tunnustuksettomien muistolehtojen perustamiseen. Alkuvaiheessa muistolehtoja on tarkoitus perustaa viidestä seitsemään, mutta lopullisena tavoitteena on 30 lehtoa ympäri Suomen.
– Idea syntyi vuosia sitten. Ystäväpiirin kanssa olemme jutelleet siitä, että kirkkoon kuulumattomat ihmiset eivät välttämättä halua tulla haudatuksi kirkkomaahan, yrittäjä Vesa Kippola kertoo.
Keräyksen minitavoitteena on 20 000 euroa. Hankkeeseen tarvitaan kuutisenkymmentä joukkorahoittajaa, jotka sijoittavat kukin 350 euroa. Vastineeksi rahoittajat saavat paikan muistolehdosta.
Muistolehdot olisivat maisemoitua metsää, johon vainajien tuhkat siroteltaisiin. Paikalle pystytettäisiin myös kivipaasi, johon merkittäisiin kaikkien alueelle siroteltujen vainajien nimet. Oulusta Kippola on jo katsonut sopivan tontin ja tehnyt esisopimuksen sen ostamisesta. Muiden tonttien etsintä alkaa rahoituksen varmistuttua.
Tarvitaanko muistolehdoille lupa?
Suomessa hautaustoimesta vastaa evankelis-luterilainen kirkko. Jokaisella suomalaisella on oikeus tulla haudatuksi kotikuntansa seurakunnan hautausmaalle. Kirkko saa hautaustoimen järjestämistä varten valtionavustusta.
Vuodesta 2007 lähtien seurakunnilla on ollut velvollisuus ylläpitää myös tunnustuksettomia hautausmaita. Joillakin seurakunnilla on lisäksi islamilaisia hautakortteleita, mutta laki ei velvoita niiden ylläpitoon. Lisäksi valtio, kunnat, ortodoksiset seurakunnat, rekisteröidyt uskonnolliset yhdyskunnat sekä muut yhteisöt ja säätiöt voivat perustaa hautausmaan. Seurakuntien lisäksi hautausmaita ylläpitävät muun muassa jotkut islamilaiset yhdyskunnat, Turun ja Kauniaisten kunnat sekä osa vapaa-ajattelijoiden paikallisyhdistyksistä.
Opetus- ja kulttuuriministeriön vanhempi hallitussihteeri Joni Hiitola kertoo, että myös yritys voi perustaa hautausmaan, mutta toiminnalla ei saa tavoitella taloudellista voittoa.
Vesa Kippolan mukaan muistolehdoilla ei ole tarkoitus tehdä bisnestä, vaan tarjota ideologiasta vapaa hautapaikka. Seurakuntien ylläpitämät tunnuksettomat hautausmaat tai vapaa-ajattelijoiden hautausmaat eivät Kippolan mukaan vastaa kaikkien uskonnottomien tarpeisiin.
– Jotkut uskonnottomat eivät halua olla kirkon kanssa missään tekemisissä. Jos ei allekirjoita vapaa-ajattelijoiden yhteiskunnallisia tavoitteita, ei välttämättä halua sitoutua siihenkään, Kippola pohtii.
Yritys ei ole hakenut hankkeelle lupaa, sillä Vesa Kippolan mielestä sitä ei tarvita. Lupaa hautausmaan perustamiseen anotaan Itä-Suomen aluehallintovirastosta.
– Kyseessä ei ole hautausmaa, sillä meille ei haudata ketään. Yksityiselle maalle saa sirotella tuhkat, jos on maanomistajan kirjallinen lupa. Sellaisen meiltä saa, kun paikan lunastaa itselleen, Kippola sanoo.
Itä-Suomen aluehallintoviraston ylitarkastajan Johanna Seppälän mukaan lupa kuitenkin tarvitaan.
– Mikäli paikalle on tarkoitus sirotella lukuisia tuhkia ja perustaa muistomerkki kaikille näille vainajille, voidaan katsoa että paikka on niin sanottu yksityinen hautausmaa.
Myös Joni Hiitolan mukaan tuhkan sirottelu on sallittua pelkästään maanomistajan luvalla siinä tapauksessa, jos sirottelupaikkaan ei tule näkyvää merkkiä.
Kuva: Olli Seppälä. Tunnustukseton hautausmaa-alue Honkanummella Vantaalla on vielä melko tyhjä.
Lue myös
Raisiossa kappelin lattia kasvaa murattia