Tukholman suomalaisessa seurakunnassa pisimmän elämäntyönsä tehnyt legendaarinen komministeri – teologi, esseisti ja kirjailija Juhani Rekola (1916–1986) kuului takavuosikymmenien tunnettujen suomalaisten kirkollisten nimien joukkoon.
Rekolaa on kuitenkin tutkittu melko vähän. Puutetta korjaa nyt Itä-Suomen yliopistossa Rekolaa tutkineen Anne Sumelan systemaattisen teologian väitöskirja Kuitenkin Jumala on. Jumalakäsityksen paradoksaalisuus esseisti Juhani Rekolan teologiassa.
Sumela on käyttänyt lähdeaineistonaan Rekolan laajaa esseetuotantoa, julkaisemattomia tekstejä ja väitöskirjaa Traaginen Reinhold Schneiderin ajattelussa (1971).
Sumela kertoo matkansa Rekolan kanssa alkaneen jo nuorena.
– Äitini luki hänen kirjojaan ja itsekin tutustuin niihin. Paljon myöhemmin jo pappina Ylivieskassa ollessani kirkon tuhopoltto 2016 toi elämän traagisuuden uudella tavalla lähelle ja kiinnostuin Rekolasta.
JUHANI REKOLA tunnettiin pappina elämän laitapuolen kulkijoiden ystävänä. Kirjoituksissaan hän ei Sumelan mukaan kovin paljon kerro työstään.
– Rekolan kirjoituksista kuvastuva ajattelu on elämää nähneen ihmisen ajattelua. Elämä ei ole hänelle mustavalkoista, vaan ristiriitaista. Hän ei sanele ylhäältä käsin, vaan asettuu ihmisen rinnalle ja ajattelee yhdessä lukijansa kanssa.
Rekolan kirjoituksista kuvastuva ajattelu on elämää nähneen ihmisen ajattelua.
Rekola oli eksistentialisti ja korosti ihmisen kokemusta Jumalasta. Hänen ajattelussaan kohtasivat pessimistinen ja optimistinen kokemus.
– Pessimistisessä kokemuksessa on eksistentiaalista ahdistusta, epäilystä ja kielteisyyttä. Ihminen kokee, ettei Jumala auta eikä häntä löydetä tästä maailmasta.
Toisaalta optimistisessa kokemuksessa Jumala Rekolan mukaan lähestyy ihmistä, ikään kuin virtaa ihmistä vastaan. Jumalan voi kohdata ”oppineessa tietämättömyydessä” ja ylösnousemususkon vahvistumisessa.
– Myönteinen kokemus Jumalasta ei kuitenkaan poista tai korvaa Rekolan ajattelussa kokemusta Jumalan poissaolosta.
Rekola yhdistää Sumelan mukaan ajattelussaan nämä kaksi kokemusta synteesiksi. Pessimistisen kokemuksensa hän löysi runoilija Reinhold Schneiderin (1903–1958) ja optimistisen kokemuksen kardinaali Nicolaus Cusanuksen (1401–1464) kirjoituksista.
REKOLA EI vastustanut mitään kirkon opinkohtia, mutta dogmaattiset kysymykset eivät olleet hänen ajattelussaan Sumelan mukaan mitenkään keskeisiä.
Juhani Rekola opiskeli stipendiaattina Marburgin yliopistossa Saksassa 1938–1939. Marburgissa vaikuttivat silloin kuuluisat teologit Rudolf Bultmann, Ernst Benz ja Friedrich Heiler. 1920-luvulla Margurgissa oli työskennellyt myös eksistentialistifilosofi Martin Heidegger.
Juuri Marburgissa eksistentiaalinen filosofia muodostui Sumelan mukaan saksalaista teologiaa hallitsevaksi.
– Marburgin-vuodella oli Rekolan teologialle suuri merkitys. Monissa hänen käsitteissään, kuten ”rautaisen todellisuuden teologiassa”, voi nähdä taustalla Bultmannin demytologisointi-ajattelua. Bultmannin kriittisyydessä oli kuitenkin paljon sellaista, mitä Rekola ei voinut hyväksyä.
Saksassa Rekola koki Euroopan jännittyneen poliittisen tilanteen. Hän oli mukana teologijoukossa, joka kuului natsismin vastaiseen Tunnustuskirkkoon.
Rekolalle jäi Sumelan mukaan stipendiaattivuodestaan syvä yhteys saksalaisuuteen, saksan kieleen ja kaunokirjallisuuteen.
– Saksalaisten kirjailijoiden lisäksi Rekola luki myös esimerkiksi Dostojevskia ja Camus´ta.
Rekola vihittiin papiksi jatkosodan aikana. Sota-ajan traagiset kokemukset sävyttivät myöhemmin myös hänen teologiaansa.
Rekolalle oli Sumelan mukaan kirjoittajana tyypillistä, että hän otti ajatuksia sieltä täältä. Teksteissään hän viittaa moniin eri tavalla ajatteleviin teologeihin ja kirjailijoihin.
– Karl Barthin tavoin hän ei oikein löytänyt Jumalaa historiasta tai luonnosta, mutta ei ollut asiassa yhtä jyrkkä, kuin Barth: hän koki, että jumaluus sittenkin heijastui myös luomakunnassa, Anne Sumela sanoo.
***
Uuden tilaajan etu: Ensimmäinen kuukausi vain 1€!
Innostutko ajankohtaisista aiheista ja laadukkaasta merkityksellisestä sisällöstä? Jos et ole vielä Kotimaan digitilaaja, nyt on loistava hetki tutustua mediaan ja aloittaa tilaus. Saat ensimmäisen kuukauden erikoishintaan vain 1€, ja pääset syventymään kiinnostavaan sisältöömme välittömästi.
Erikoistarjous on voimassa vain rajoitetun ajan ja ainoastaan uusille asiakkaille.
Kuukauden tutustumisjakson jälkeen Kotimaan digitilaus jatkuu automaattisesti hintaan 9,90€/kk, voit perua tilauksen koska tahansa ennen seuraavan laskutuskauden alkua.
Ota kaikki irti Kotimaasta – napsauta tästä!
Ilmoita asiavirheestä