On keskiviikkoilta. Ylivieskan kirkonkokouksen puheensorina on huumaava. Vanha kirkko tuhoutui pääsiäislauantain tulipalossa ja nyt ylivieskalaisilla on tilaisuus kertoa, minkälaisen uuden kirkon he haluavat ja mihin paikkaan.
Seurakuntakoti Mariaan saapuu puolentoista sataa kuntalaista. Heidät jaetaan ryhmiin, jotta hiljainenkin uskaltaisi sanoa mielipiteensä. Ryhmien kirjureina ovat kirkkovaltuuston jäsenet. Lisäksi ehdotuksia on lähetetty sähköpostilla muutamia kymmeniä.
”Entiselle paikalle, ei mihinkään pellolle”
Kaupunginarkkitehdin alustusta kaavoituksesta on kuunneltu tarkkaan. Nopean kyselyn perusteella suurin yksimielisyys ryhmissä vallitsee kirkon paikasta: vanhalle paikalle tai viereiseen kirkkopuistoon, ei mihinkään pellolle.
– Minulla on sisko sairaalassa, täti palvelutalossa ja tyttö Porissa ja kaikilta sama viesti, että samanlainen kirkko samalle paikalle.
Rakennusmateriaali saisi olla puuta, ehkä.
– Ei ole pakko olla tuhannen hengen kirkko, voi olla pienempikin. Mutta vanha kirkko oli puukirkko ja kodikas sisältä. Minä en modernia halua, en viihdy sellaisessa.
– Puukirkon kannalla olen, mutta arkkitehtuurissa saisi olla jotain nykyaikaista myös, miettii toinen.
– Sellainen, ettei kukaan järkyty, kun astuu kirkkoon. Uudenlaista tässä olisi tarkoitus tehdä, valoisampaa ja vaaleita sävyjä.
”Yöllä tuli mieleen kyyhkysen muotoinen kirkkosali”
Reunapöydässä eräs piirtää pohjapiirustusta paperille.
– Heräsin yöllä ja tuli mieleen kyyhkysen muoto. Penkkirivit muodostavat siivet. Parvella on penkit ja takana urut. Alttari on kyyhkysen nokassa.
Joku on tuonut esimerkkikuvia hirsirakennusyritykseltä, joka on rakentanut Venäjälle monta kirkkoa. Paikallinen metalliyritys taas lupaa kirkon pellityksen, jos kirkosta tulee samanlainen kuin entinen.
– Portaat saisivat olla matalammat kuin entisessä, sillä esteettömyys on tärkeää, huomauttaa eräs keskustelija.
Metallinen tapuli lyhtyineen maamerkiksi?
Yksi ryhmä arvelee, että tulevassa kirkossa musiikki tulee olemaan entistä suuremmassa roolissa, Siksi akustiikan pitää olla hyvä. Äänistä päästään kirkonkelloihin, jotka pelastuivat vanhasta kirkosta.
– Vanhojen kellojen ääni voitaisiin kopioida, niin että uudet soisivat samalla äänellä kuin vanhat.
– Vanhat kellot voisi hyödyntää vanhan kirkon muistomerkkinä. Se tulisi halvemmaksi kuin uusi taideteos.
Kirkon tapuli on ollut maamerkki joka puolelta lähestyttäessä, päätä pidempi korkeimpia puita. Vanhasta mallista voitaisiin antaa vähän periksi, kunhan tapuli vain on riittävän korkea ja näkyvä joka suuntaan.
– Metallirakenteinen tapuli on helposti perustettavissa. Siihen voi lisätä myöskin lyhty- tai lasielementtejä, jolloin näkyvyys on parempi kuin perinteisessä. Maamerkkiajatus toteutuisi, vaikka rakennus olisi muuten matala.
Ainutkertainen keskustelutilaisuus
Kirkkoherra Timo Määtällä, kirkkovaltuuston- ja neuvoston puheenjohtajistolla ja talousjohtajalla on pari viikkoa aikaa tutustua ehdotuksiin.
– Toukokuun lopulla keskustelemme Museoviraston ja kirkkohallituksen edustajan kanssa menetetyn kirkon paikkaan liittyvistä mahdollisuuksista, kertoo Määttä jatkosuunnitelmista.
Kirkkovaltuusto saa ydinryhmältä tilannekatsauksen kesäkuun alussa, mutta mitään päätöksiä ei todennäköisesti tehdä.
– Tällaisia avoimia seurakuntalaisten kuulemisia ei ole enempää suunnitelmissa. Näin toteutuu demokraattinen ajatus siitä, että kuullaan seurakuntalaisia. Kirkkovaltuutetuilla on omat sosiaaliset verkostonsa, ja heille varmaan tulee vielä toiveita ja ehdotuksia suoraan, kun tiedetään, että kirkkovaltuusto päätöksen viime kädessä tekee.
Tilaisuudessa ehdotettiin kansanäänestystä päätöksenteon tueksi. Määttä lupaa ottaa asian mietintään.
– Vastakkaiset vaihtoehdot eivät voi toteutua. Toivottavasti pääsemme sellaiseen lopputulokseen, joka tuntuu hyvältä, vaikka ei olisi ihan omien odotusten mukainen, muistuttaa Määttä.
Ylivieskan ja Kalajoen seurakunnilla on yhteinen tiedottaja, joka työskentelee 60 prosenttia työajastaan Ylivieskassa.
– Tiedotuksen rooli korostuu, vaikka tarkkaa tiedotussuunnitelmaa ei ole pystytty vielä tekemään. Kalajokilaakso-paikallislehdessä seurakunnalla on perjantaisin oma sivu. Se on tärkeä ja luettu tiedotuskanava.
Ylivieskalaisten näköinen kirkko
Kokonaan uusia kirkkoja rakennetaan Suomessa harvoin. Kirkkohallituksen yliarkkitehti Antti Pihkalan mukaan edellinen on 2010 valmistunut Kuokkalan kirkko Jyväskylässä.
Isoissa rakennushankkeissa huolellinen keskustelu seurakuntalaisten kanssa on tarpeen, korostaa Pihkala.
– Seurakunnan keskustelun jälkeen päätetään rakennuksen paikasta, koosta ja tarvittavista tiloista, ja sen jälkeen järjestetään yleensä arkkitehtikilpailu.
– Kilpailun ratkeamisen jälkeen annetaan toimeksianto suunnittelijoille. Kirkkovaltuusto hyväksyy suunnitelman määräenemmistöllä ja kirkkohallitus vahvistaa päätöksen, Pihkala kuvaa prosessia.
Ylivieskaan on siis odotettavissa ylivieskalaisten näköinen kirkko.
Kuva: Raija Kurki
Lue myös:
Euro per jäsen – Muonio haastaa seurakunnat tukemaan Ylivieskaa
Ylivieskan Kotiseutuyhdistys sai rahankeräysluvan uuden kirkon rakentamiseksi
Ylivieskan seurakunta anoo poliisilta keräyslupaa – apua kootaan jo Virossa asti
#KylläKirkoille -konsertti täytti Jokioisten kirkon
Rahalahjoitus ja nuorten vapputapahtuma – Ylivieskaa halutaan tukea
Ylivieskan seurakunta saa uudet nuotit lahjoituksena
Ilmoita asiavirheestä