Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä syventää blogissaan näkemystään siitä, miksi kirkon pitäisi vihkiä myös samaa sukupuolta olevia pareja.
Pimiä otti viime viikolla kantaa 22 kirkolliskokousedustajan allekirjoittaman avioliittoaloitteen puolesta. Aloitteessa toivotaan, että pappi voisi vihkiä sateenkaariparin, jos se on hänen omantuntonsa mukaista.
Pimiä kertoi toivovansa, että kirkolliskokous etsisi ratkaisua, joka mahdollistaisi nais- ja miesparien vihkimisen kirkossa. Kirkolliskokous lähetti aloitteen perustevaliokuntaan, joka valmistelee siitä mietinnön. Lisäksi kirkolliskokouksen yleisvaliokunta antaa aloitteesta lausunnon.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu Pimiän näkemys sai kritiikkiä kansanedustaja Päivi Räsäseltä ja kirkkoneuvos Pirjo Pihlajalta.
Maanantaina julkaisemassaan kirjoituksessa Pimiä taustoittaa, millaisena hän näkee kirkon roolin avioliittolain muututtua. Hänen mukaansa evankelis-luterilaisella kirkolla on yhä huomattavaa vaikutusvaltaa yhteiskunnalliseen keskusteluun, ilmapiiriin ja jopa poliittiseen päätöksentekoon.
”Turvapaikanhakijoiden auttamisessa kirkko on viime aikoina profiloitunut kaltoin kohdeltujen puolustajana. Seksuaalivähemmistöjen osalta kirkko hakee vielä paikkaansa.”
Pimiä korostaa, että samaa sukupuolta olevien parien vihkiminen on juridisesti katsoen uskonnollisten yhdyskuntien sisäinen kysymys.
”Toisaalta julkisen vallan, mukaan lukien julkista valtaa käyttävien yksityisten toimijoiden, on perustuslain 22 §:n nojalla turvattava perus- ja ihmisoikeuksien – kuten yhdenvertaisuuden ja syrjimättömyyden – toteutuminen. Julkista valtaa käyttävällä yksityisellä taholla on myös yhdenvertaisuuslain nojalla viranomaiseen rinnastuva velvoite edistää yhdenvertaisuutta. Vihkimistoimitus perustuu viranomaisen myöntämään vihkioikeuteen, ja juridisesti avioliittoon vihkiminen on siten myös julkisen vallan käyttöä. Tästä syystä voi sanoa, että nais- ja miesparien jättäminen kirkollisen vihkimisen ulkopuolelle on yhdenvertaisuuslain hengen vastaista riippumatta siitä, onko kyseessä juridisesti syrjintä”, hän kirjoittaa.
”Tämä ratkaisu tehtiin tietoisesti yhdenvertaisuuslakia säädettäessä. Samalla tavoin jätettiin uskonnonharjoitus tasa-arvolain ulkopuolelle yli 30 vuotta sitten lakia säädettäessä, silloin kyse oli naispappeudesta.”
Kirsi Pimiä: Yhdenvertaisuus etenee pienin askelin
Yhdenvertaisuusvaltuutettu Pimiä arvioi, että yhdenvertaisuus etenee pienin askelin. Hänen mukaansa esimerkiksi tilojen vuokraaminen hääjuhliin – joihin vihkiminen ei sisälly – kuuluu yhdenvertaisuuslain piiriin. Niitä vuokratessa ”asiakkaita ei voi valita syrjivin perustein”.
”Olemme toimistollamme pohtineet myös sitä, että yhdenvertaisuuden edistämiseksi vihkimistä harjoittava uskonnollinen yhteisö, joka muutoinkin sallii tilojensa käytön myös muuhun tarkoitukseen kuin uskonnon harjoittamiseen, voisi sallia tilojensa käytön myös siviilivihkimisiin.”
Pimiä toteaa suuntaavansa kannanottonsa evankelis-luterilaiselle kirkolle kahdesta syystä. Ensinnäkin muissa Pohjoismaissa luterilaiset kirkot vihkivät samaa sukupuolta olevia pareja. Toiseksi Suomessakin on kirkon sisällä monia sateenkaarivihkimisiä kannattavia.
”Tästä on hyvä aloittaa”, hän toteaa.
Kuva: Olli Seppälä
Lue myös:
Näkemys sateenkaariparien vihkimättä jättämisestä lain hengen vastaisena saa huutia