Kun Jukka Helle luki tämän sunnuntain evankeliumitekstin Jeesuksesta elämän leipänä, hänelle tuli heti mieleen teos Maailman elämän edestä. Sen on kirjoittanut virolaissyntyinen, pitkään Yhdysvalloissa vaikuttanut ortodoksipappi Alexander Schmemann.
Hellen ajatukset kulkivat Schmemannin seurassa kirkon ydinsanomaan: Jeesus sanoo olevansa elämän leipä, jota syömällä maailma saa elää.
– Kristus tuli lunastamaan ihmisen synnistä, jonka olemus on itsensä ympärille käpertyminen.
Helleä kiinnostaa kristillisen maailmankuvan konkreettisuus, joka tulee esille esimerkiksi Raamatun runsaissa kuvauksissa aterioimisesta.
– Syöminen ja juominen on esillä jo paratiisissa. Lankeemuksessa syömisestä tuli hajottava asia, se erotti ihmisen Jumalasta. Jos ihminen haluaa syödä vain itselleen ja itseään varten, hän ei koskaan saa kyllikseen, vaan hänestä tulee ahne.
Jeesus antaa itsensä ihmisten leiväksi sekä sanoillaan että lahjoittamalla pitkäperjantaina ruumiinsa ihmisten puolesta.
– Tämä leipä korjaa jumalayhteyden. Sitä syödessään ihminen asettuu oikealle paikalleen, kiitollisuuteen.
Hellen mukaan oikealla paikallaan kiitollisena elävä ihminen on toiselle ihmiselle hyvä lahja, lähes sakramentti.
Huomisen murheita
Jukka Helle saarnaa tänään Jyväskylän Kortepohjan kirkossa, jossa pidetään kello 16 alkavan Jumalanpalveluksen jälkeen yhteiskunnallinen keskustelutilaisuus
Huolena Huominen
. Mukana on muun muassa sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo.
Eikö Jeesus Vuorisaarnassa nimenomaan kieltänyt seuraajiaan murehtimasta huomisesta päivästä?
– Vanha viisaus opastaa: ’Rukoile niin kuin kaikki riippuisi Jumalasta. Toimi niin kuin kaikki riippuisi sinusta’, pastori vastaa.
Jukka Helle aloitti papin uransa Kuusamosta. Seitsemän pohjoisessa vietetyn vuoden jälkeen hän muutti perheineen 16 vuodeksi lähetystyöhön Thaimaahan.
– Thaiksi olen saarnannut enemmän kuin suomeksi. Ensimmäisen ymmärrettävän thainkielisen saarnan jälkeen oli hyvä mieli.
Liturgia innostaa
Mieluisinta saarnaaminen on Jukka Hellelle silloin, kun hän saa toimia myös liturgina.
– Messu on kokonaisuus, Helle sanoo.
Kirkkovuoden tunnelmat leimaavat Hellen saarnanvalmistusta, joka alkaa yleensä edeltävänä maanantaina tekstien lukemisella – mieluiten useilla eri kielillä.
– Jos ehdin studeerata ja rukoilla, niin parempi tuppaa tulemaan. Jos saarnan joutuu valmistelemaan kiireessä ja sisäisesti hajanaisena, se jää jotenkin kesken. Silloin kun ei ehdi valmistautua kuin kevyesti, täytyy kuitenkin itseään armahtaa.
Inspiraation lähteinään Jukka Helle lukee paljon katolista kirjallisuutta, kuten Henry Nouwenia ja vanhoja mystikoita Hengen Tie -sarjasta.
Luterilaisuuden piiristä hänelle ovat tärkeitä esimerkiksi Gordon W. Lathropin liturgian teologiaa käsittelevät teokset.
Työn alla oleva väitöskirja Aasian katolisten piispojen teologiasta on nipistänyt aikaa kaunokirjallisuuden lukemiselta, mikä sekin olisi Hellen mielestä hyödyllistä saarnanvalmistelijoille.
Tärkeintä on kuitenkin, että se mitä sanoo toisille, on totta ja tarpeellista julistajalle itselleen.
Neljännen paastonajan sunnuntain (Laetare) tekstit ja virret löydät täältä.
Selfie: Jukka Helle